Lorna on keski-ikäinen, tavallinen nainen Irlannin maaseudulta. Hän on lapsesta saakka, koko elämänsä nähnyt enkeleitä ja kommunikoinut näiden kanssa. Hänen vanhempansa pitivät häntä henkisesti jälkeen jääneenä, eivätkä satsanneet hänen koulutukseensa. Hän ei edes osannut kirjoittaa eikä lukea kunnolla, kun hän alkoi kirjoittaa ensimmäistä kirjaaansa Enkeleitä hiuksissani, josta sittemmin on tullut Best seller ja joka on käännetty kymmenille kielille.
Ensimmäisen kirjansa jälkeen hän on kirjoittanut vielä kaksi kirjaa Portaat taivaaseen ja Toivon viesti enkeleiltä, pitää Facebook-sivua ja twiittaa päivittäin. Lorna haluaa tuoda ihmisille toivoa ja valoa. Hän uskoo vahvasti, että jokaisella meillä on oma suojelusenkeli, joka rakastaa meitä ehdoitta. Hän uskoo, että jokaisella on sielu, joka kuoleman jälkeen palaa taivaaseen Jumalan luo. Hän kuvaa kirjoissaan näkyjään ja elämänsä vaiheita, ja viestii voimakkaasti omien sanojensa mukaan enkeleiltä saamaansa rakkauden ja toivon sanomaa kaikille. Enkelit haluavat auttaa meitä riippumatta siitä, uskommeko niihin tai mihinkään ylipäänsä, riippumatta jopa siitä, olemmeko hyviä vai pahoja. Lorna itse on kristitty ja katolilainen, mutta sanoo, että hänen sanomansa kuuluu kaikille uskontokunnasta riippumatta.
Hölynpölyä? Huijausta? Henkisesti jälkeen jääneen naisen höpinää?
Minä ja 2000 muuta näimme ja kuulimme tämän pikkuruisen ja ujohkon naisen puhuvan ja koimme hänestä säteilevän lämmön ja rakkauden lauantaina. Tilaisuus koostui haastattelusta ja yleisökysymyksistä sekä lopuksi hän siunasi ja halasi henkilökohtaisesti kaikki halukkaat. Mitään joukkohysteriaa tai yliluonnollisen maagista ei ollut ilmassa. Ainoastaan paljon rakkautta. Hänen tarinansa on vahva ja hän vaikuttaa vilpittömältä. Hän ei toiminnallaan erottele ihmisiä minkään perusteella vaan kohtelee kaikkia samanarvoisesti. Hänen toiminnallaan on pyyteetön tarkoitus ja hän on kyennyt auttamaan monia ihmisiä. Hän ei pelottele eikä yritä sitouttaa ketään mihinkään, haluaa vain välittää toivon sanomaa niille, jotka haluavat sitä kuulla.
Yleisö kysyi Lornalta kaikkea mahdollista maapallon asemasta universumissa luonnonsuojeluun ja ikävien ihmisten käsittelyyn. Viimeinen kysymys kuului kuitenkin "Mitä täällä Finlandia-talossa olevat enkelit haluavat sanoa juuri tällä hetkellä meille?" Vastaus kuului: "Enkelit haluavat kiittää kaikkia, jotka olette tänään tulleet paikalle. He iloitsevat ja taputtavat käsiään parhaillaan siitä riemusta, että olemme kaikki täällä!"
Yleisö puhkesi aplodeihin. Tuntui hyvältä taputtaa enkelien kanssa.
Linkki Lornan haastatteluun Nelosen uutisissa.
Rakkaalta ystävältäni toisen lapseni syntymän aikoihin saamani lahja. |
Pääsispä kuuntelemaan häntä :)
VastaaPoistaHeiri, Lorna pitää Suomesta todella paljon - ehkäpä hän tulee pian uudestaan :) Toisaalta tilaisuudessa ei hirveästi ollut mitään uutta asiaa, jos on lukenut hänen kirjansa. Mutta tietysti oli elämys saada nähdä hänet luonnossa.
PoistaSiis voisiko nämä viime postaukset enää kauempana olla minun maailmastani! Enkeleitä ja maailmankaikkeuden toimittamia unelmien vastauksia.
VastaaPoistaItse jotenkin ajattelen, että jos elämässä joku asia hiertää, yritän tehdä sille jotain. Jos en voi, niin yritän sitten elellä sen kanssa parhaani mukaan. Ja jos haluan muuttaa jotain, vaikkapa työtäni tai kotiani, käärin hihat ja alan miettiä vaihtoehtoja ja toteuttaa aikeitani. En osaa ajatella siihen enkeleitä enkä maailmankaikkeuksia.
Lisäksi, jos meillä kaikilla on suojelusenkeli, miksi sitten niin paljon pahaa tapahtuu koko ajan, vaikkapa lapsille? Minusta tällä enkeliasialla vähän nykyään kyllä rahastetaankin, en nyt väitä että tämä Lorna (en ole lukenut hänen kirjojaan), mutta silti. Toisaalta, joka näihin uskoo ja näistä voimaa saa, ei ikinä ajattelisi näin!!!
Vilpittömästi ihan virkistävää, että asioita voi näinkin ajatella eli en tarkoita loukata missään nimessä ketään, lähipiirissänikin on useita enkeliasioista kiinnostuneita. Ehkä tekis hyvää tällaiselle realistillekin vähän ajatella henkimaailman asioita joskus, ja siksi on hyvä lukea avoimin mielin näitäkin.
Taina
Kiitos Taina rakentavasta kommentista jälleen :) Annoit taas minulle aiheen uuteen kirjoitukseen, olet korvaamaton! Et todellakaan loukkaa ainakaan minua ja on mahtavaa, että herää keskustelua - kiitos, kiitos, kiitos!
PoistaMinusta nämä asiat, siis yhtäältä "enkelihöpinät", puheet unelmoinnista ja vetovoiman laista, ja toisaalta realismi, käytännöllisyys ja asioihin tarttuminen, eivät sulje toisiaan pois. Päin vastoin. Ei ole mitään järkeä unelmoida, jos ei ole valmis tekemään unelmien saavuttamiseksi työtä.
En ole itse enkeliasiantuntija enkä muutenkaan syvällisesti perillä teologiasta ja filosofiasta ;), joten en osaa vastata kysymykseen miksi pahaa tapahtuu viattomille. Tuo asia on äärimmäisen ahdistava itsellenikin. Mutta enkelisanoma tuo lohtua myös kärsimykseen, sillä Lornan mukaan, vaikka nämä olennot eivät ole kaikkivoipia eivätkä pysty estämään kaikkea pahaa (johtuen mm. ihmisen vapaasta tahdosta), ne ovat vierellämme joka hetki ja lievittävät kokemaamme kärsimystä - näin olen ymmärtänyt. Minusta se on lohdullinen ajatus, vaikka ei kärsimystä ja hätää poistakaan maailmasta.
Juuri näinhän se on. Rakas ystävämme kuoli syöpään vajaa vuosi sitten, ja hänen nuori leskensä sanoi minulle juuri, että hän tekee ja lukee ihan mitä tahansa, mikä tarjoaa lohtua. Oli siinä "järkee tai ei".
VastaaPoistaTaina
Taina, luulen, että ystäväsi voisi saada lohtua Lorna Byrnen kirjoista.
PoistaItse uskon vahvasti enkeleiden olemassaoloon. Uskon, että jokaista ihmistä jossakin vaiheessa elämää herätellään huomaamaan heidän läsnäolonsa. Jokainen sitten itse tykönään päättää, uskoako vaiko ei. Omat kokemukset ovat olleet niin ihania ja vahvoja hetkiä, että en niitä antaisi mistään hinnasta pois.
VastaaPoistaIhanaa elämää enkelien taputusten keskellä. Surunkin hetkiä tulee, mutta kyllä he jotenkin ilmaisevat olemassaolon silloinkin.
leenuliini, miten hienon lahjan oletkaan saanut :) ! Kiitokset kommentistasi.
PoistaJos todella on, niin kuin Lorna sanoi, että enkelit rakastavat meitä ehdoitta ja ovat aina valmiina auttamaan oli tilanne mikä tahansa, niin mikäs sen hienompaa! Kunpa useammat meistä olisivat avoimempia ottamaan tuon avun vastaan. Ehkä maailmasta tulisi sitten parempi paikka elää.