tiistai 13. marraskuuta 2012

Ruosteenpunainen marraskuu

Miksi marraskuuta muka pitäisi aina luonnehtia värillä harmaa? 

Maailmassa ja myös marraskuussa on niin paljon muitakin värejä. Kokeile vaikka: Sulje silmäsi. Ajattele jotain sinun silmääsi miellyttävää väriä: maistele, haistele ja tunnustele sitä mielessäsi. Miltä tuntuu, kun näet sen? Mitkä tuntemasi esineet tai asiat ovat sen värisiä? Minkälaisia ajatuksia sinulle tulee kun jokin esine tai asia on sen värinen? 

Sitten avaa silmäsi. Olen varma, että katsellessasi hitusen ympärillesi, alat nähdä lempiväriäsi sisä- tai ulkotiloissa, missä satutkin olemaan. Silmäsi hakee noita väripilkkuja ja aivosi virittävät alitajuntasi mukaan etsintään. Jotkut sanovat sitä vetovoiman laiksi: se, mihin kiinnität huomiosi, lisääntyy.

Eikö tunnukin kivemmalta?

Itse olen viime päivinä ollut ruosteenpunaisissa tunnelmissa. Timo Utterströmin esikoisromaani Nyt on  luettavanani ja suosittelen sitä jo tässä vaiheessa kaikille, joilla on elämässään jokin, toistaiseksi saavuttamaton unelma. 

Värikästä marraskuuta!

Niin ja PS. Kyllä, todellakin pääsin sinne yrittäjäkurssille :)








13 kommenttia:

  1. Kiitos muistutuksesta; elämässä tosiaan ON monia sävyjä ja värejä!

    Myös tunteita tulee ja menee, nekin rikastuttavat elämää tuoden värejä ja sävyjä.

    Iloa ja valoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin, Elisa, todellakin!
      Iloa viikonloppuun sinulle!

      Poista
  2. Tämä vallitseva säätyyppi ja lyhyt päivä saa ainakin minut valitsemaan värikkäitä vaatteita. Keltaista, iloisenvihreää, punaista... Pois harmaus, hus!

    Se sun kurssille pääsy on huippujuttu! Sun jos kenen kuuluikin päästä jatkoon :)

    Iloa ja valoa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa Tuula, ole sinä marraskuun vallitseva väriläiskä <3
      Kiitos, kurssi on yllättävän rankka ja asiaa on paljon! Mutta sitähän minä halusin ;)
      Samoin sinulle, iloa viikonloppuusi!

      Poista
  3. Tämän paikkansapitävyys on huomattu ainakin minun kohdallani. Rakastan turkoosia ja huomaamattani turkoosit asiat ilmestyvät luokseni. Sen jälkeen, kun ostin oranssin auton, oransseja autoja on pörrännyt ympärilläni kuin mehiläisiä. Kummaa on juuri se, että mitä enemmän jotakin ajattelee, sitä enemmän todella huomaa sitä ympärillään. Vaikka eihän se poista sitä totuutta, että ne ovat koko ajan olleet siinä, niitä ei ole vain huomannut. Senpä takia haaveilkaa ja halukaan asioita, ihmiset hyvät!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, juuri näin :) Ja värit on vain yksi esimerkki tästä. Se, mihin kiinnität huomiosi, lisääntyy!
      Iloista perjantaita sinulle!

      Poista
  4. Onneksi olkoon!

    Ja sitä paitsi, tämä marraskuu on ollut harvinaisen kaunis ja valoisa. Tänäänkin on ollut koko päivän sininen ja aurinkoinen taivas läntisessä Suomessa. Nytkin katson ulos aivan vihreää nurmea, johon paistaa aurinko. Eikä tarvitse palellakaan, ei mitään valittamista siis.

    Taina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet Taina yksi positiivisimpia joita tiedän. Länsi-Suomen aurinko :)
      Mahtavan aurinkoista perjantaita ja mitä upeinta viikonloppua!

      Poista
  5. Kiitos tästä oivalluksesta, Katja. En olekaan ajatellut, että värejäkin voi vetää puoleensa. Tästä innostuneena, alankin heti tarkkailemaan ympäristöäni...

    VastaaPoista
  6. Niin ja piti vielä lisätä, että upeita kuvia!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, kuvat on otettu iPhonella :) Ja kyllä, väreillä nimenomaan voi testata helposti vetovoiman toimivuutta!

      Poista
  7. minä uskon orvokkeihin
    maan sammuessa
    jäähtyvän raudan lailla
    punahehkuisesta loistosta
    hiljaiseen viileyteen

    minä uskon orvokkien voimaa
    talven valtaa suuremmaksi
    marrasöistä masennusta väkevämmäksi
    kesän saapumisista kauneimmaksi

    minä uskon, minä kaipaan
    orvokkeja jo tammikuussa
    uneksin orvokintuoksuisia unia
    roudan sisällä, jääkuoren alla
    hapuillen jo
    sitä mitä vielä ei ole

    minä odotan malttamattomana
    ja käyn joka yö
    paljain jaloin
    jäisessä puutarhassani
    tarkistamssa
    joko
    joko tuli kesä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arska, kiitos, kylläpä tulvi mieleeni monta muistoa. Ja eikä vain muistoja, vaan myös lisää sävyjä, tuoksuja ja elämän paluun toivoa tähän marraskuiseen hetkeen.
      Hieno runo. Kiitos.

      Poista

Heräsikö ajatuksia? Pienikin kommenttisi tekee minut iloiseksi :-)