sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Hei hei suorittaja!

Tee niin kuin aina ennenkin, ja saat samaa mitä aina ennenkin.
Jos haluat jotain muuta, tee asiat eri tavalla.

Näillä sanoilla hyvästelen nyt suorittajan, joka on viime päivinä sinnikkäästi yrittänyt ottaa valtaa elämässäni, pelotellen elämäntilanteen muutoksen tuomilla paineilla. Kyllä, minä osaan jo suorittaa, oikein hyvin. Tiedän myös, mihin se johtaa:  uusiin ja vielä parempiin suorituksiin, mutta lopulta uupumiseen ja oman itseni hukkaamiseen. Been there!

On se jännä miten muutoksen keskellä sitä itsepintaisesti haluaa ratkaista asioita itselle ominaisimmalla, tutuimmalla ja turvallisimmalla tavalla. Vaikka haluaa muuta, takertuu vanhaan. Kirjoitin FB-statukseenikin jotenkin, että puolet perheestä vatsataudissa, juttu pitäisi kirjoittaa ja huomenna panna parastaan kurssilla. Mutta että itsepähän valitsin. Muutaman empaattisen ja tsemppaavan kommentin (kiitos!) saatuani otin koko statuksen pois. Enhän minä tuolla tavalla saa asioita tehtyä eri tavalla. Minähän syyllistän noilla sanoilla itseäni ja valintojani ja vaadin parempaa suoritusta. Ei, ei.

Hei hei suorittaja, en tarvitse sinua nyt. Olet tehtäväsi tehnyt elämässäni, kiitos siitä ja näkemiin. Mene nyt pois ja ota se syyttäjä samalla mukaasi. Minä teen nyt uusia juttuja, uudella tavalla. Enkä katso taakseni!


Nyt lähdenkin tästä unelmoimaan. Sitä suorittaja ei ainakaan koskaan tehnyt!

Hyvää sunnuntaita juuri Sinulle!

15 kommenttia:

  1. Hyvä Katja! Kannustan sinua uudella tielläsi! Itse en ole koskaan tunnistanut suorittajaa itsestäni, liekö hyvä vai huono. Saunotaan piakkoin! Taidan hommata vihdan ja vihtoa suorittajan lopullisesti pois sinusta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Ja oi tulen vihdottavaksesi!!
      Suorittaja ei minusta sinänsä ole hyvä eikä paha, ei myöskään sen puute elämästä. Vain jos se ottaa ylivallan, niin kuin mikä tahansa muukin asia, silloin siitä tulee poisvihdottava ei-toivottu seuralainen ;)

      Poista
  2. hei hei suorittaja. ota täältä mukaan syyllistäjä ja syyllistyjä.
    Ilon kautta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei P, ilon kautta toivotamme suorittajalle ja syyllistäjälle hyvää loppuelämää. Ja näinpä syyllistymiseen ei ole enää mitään aihetta ;)

      Poista
  3. Sinulle on tunnustus blogissani http://nenakirjassa.blogspot.fi/2012/11/tunnustuksia.html

    Osallistuminen ei ole pakollista, mutta kehut saat joka tapauksessa! :)

    VastaaPoista
  4. Tsemppiä tehokkaampaan ei-suorittamiseen, eiku ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahaha!!! Eiku miten se oli ;)
      Mukavaa loppu viikkoa sinulle!

      Poista
  5. Täälläkin suorittaja (ja syyllistyjä). Helposti jää se suoritusvaihe päälle, jolloin katoaa ilo elämästä saman tien. Ja sitten syyllistyn, jos a) en ole suorittanut tarpeeksi tai b) en ole osannut nauttia, vaan vain suorittanut. Ja sitten vasta syyllistynkin, jos olen suorittanut jotain VÄÄRIN. Ihan mahdotonta :D

    Mä jään pohtimaan tuota, että jos haluaa jotain uutta ja erilaista, pitää tehdä eri tavalla. Hyvä ajatus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TUo on juuri se suorittajan ja syyllistäjän rakastama noidankehä. Jotenkin ne pirulaiset toimivat yhteistyössä ja se on loputon suo. Minä luulen, että siinä täytyy vain puhaltaa peli poikki. Jotenkin. Mutta eipä syyllistytä jos ei heti onnistu (koska sitä ne juuri haluaa) ;)

      Kiva, että pystyin tarjoilemaan sinulle ajattelemisen arvoisen ajatuksen <3

      Poista
  6. hih, kirjoitin hyvin samantapaisesta aiheesta vastikään blogiini, kulmana Saat sen mistä luovut. Todellakin heitetään hyvästejä tottumuksille, joista ei ole kuin haittaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katos vaan, olemme virittäytyneet "samoille taajuuksille" :)
      Ei ole helppoa heittää noita hyvästejä, mutta mahdollista se on! Tsemppiä sinnekin!

      Poista
  7. Hyvä postaus! Voisin itse kokeilla samaa: Lopettaa ainaisen suorittamisen, ja tehdä asioita tavalla, mikä itsestä tuntuu hyvältä! :) Tsemppiä syksyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Pauke! Suorittamisen lopettaminen ei ole ollut helppoa itsellenikään ja näköjään se aina heikolla hetkellä palaa nakertamaan elämäniloani. Mutta vähitellen, pienin askelin, itseään kuuntelemaan oppien se pikku hiljaa saa luvan poistua taka vasemmalle!
      Oikein hyvää ja itsellesi armollista syksyä sinulle!

      Poista
  8. Hyvä kirjoitus! Eilen taisin tästä sulle marmattaakin, miten entinen suoritusmoodi menee niin helposti päälle. Välillä täytyy pysähtyä ja miettiä, mitä onkaan tekemässä ja muuttaa kurssia. Positiivisuuttakin voi suorittaa nimim. kokemusta on...

    VastaaPoista

Heräsikö ajatuksia? Pienikin kommenttisi tekee minut iloiseksi :-)