"Tee minusta Carrie Bradshaw", sanoin Mariannen Salongin Helenalle.
Aika epäreilu pyyntö :-P Hän teki kuitenkin parhaansa ja olin erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Jälleen.
Myös pienet tyttöni olivat innoissaan lopputuloksesta!
Valitettavasti kiharat lähtevät kyllä pesussa pois, eikä minulla toistaiseksi ole varaa palkata Helenaa stailaamaan minua joka aamu.
Kampaajalla käynti tuo hetkeksi luksuksen naisen arkeen. Taustalla olevat tiskit odottakoon vielä vähän! Onkohan miehillä jokin vastaava hyvinvointirituaali?
maanantai 19. maaliskuuta 2012
sunnuntai 18. maaliskuuta 2012
Aamutunnelmia
Eilisiltaiset pyykit ovat vielä koneessa, mutta aurinko paistaa sisään ikkunasta voimallisesti. Vesilasi kaatui lastenhuoneen lattialle, mutta kahvi maistuu hyvälle. Kämppä on aivan sekaisin, mutta täynnä iloisia ja leikkiviä lapsia. Olen onnellinen juuri näin!
Telkkarissa alkaa Muumilaakson tarinoita. Hesarin etusivulla on selkeästi viesti juuri minulle. "Onko ne eiliset pyykit vielä koneessa?", kysyy 37-vuotias. On. Minä voin laittaa ne.
lauantai 17. maaliskuuta 2012
Juoksulenkillä Con Santana
A veces siento que
Yo ya no le puedo seguir
La carga esta muy dura y ya
Yo no le tengo fé pa llegar
Entonces pongo yo
Música que me hace feliz
Me llena de amor y luz
Siento que le voy a llegar
Yo ya no le puedo seguir
La carga esta muy dura y ya
Yo no le tengo fé pa llegar
Entonces pongo yo
Música que me hace feliz
Me llena de amor y luz
Siento que le voy a llegar
(Carlos Santana: Con Santana)
Joskus tuntuu
Että en enää jaksa jatkaa
Taakka on niin painava ja enää
Uskoni ei riitä perille pääsyyn
Silloin laitan soimaan
Musiikkia joka saa minut onnelliseksi
Se täyttää minut rakkaudella ja valolla
Ja tunnen taas että pääsen perille
(vapaasti suomennettuna)
Vaikka asiat ovat todella hyvin ja vieläpä menossa pienin, mutta varmoin askelein toivomaani suuntaan, tulee minulle hetkiä jolloin usko loppuu. Tulikohan haukattua liian suuri pala. Pääsenköhän sittenkään sinne minne olen menossa. Tuleekohan tästä enää mitään. Saatan hypätä parissa tunnissa euforiasta epätoivoon. Varmaan normaalia kun tekee elämänmuutosta. Mutta silti, ei tunnu hyvältä.
Ajatella, että myös yksi maailman menestyneimmistä muusikoistakin joskus tuntee samoin, yllä olevan sitaatin mukaan ainakin! Mitä tekee silloin Carlos Santana? Laittaa soimaan musiikkia tunteakseen itsensä taas onnelliseksi. Carloskin soveltaa siis vähän paremman ajatuksen etsinnän periaatetta, josta bloggasin täällä :-)
Tänään lenkkeillessäni kuuntelin Carlos Santanan All that I am -albumia. Yllä siteeratun kappaleen lisäksi siinä on monta muutakin hyvän mielen kappaletta. Musiikki on rytmikästä ja istuu täydellisesti sielunmaisemaani. Jalat kulkevat, endorfiini virtaa kroppaani ja kaikki tuntuu taas mahdolliselta. Tiedän taas, että tämä tie on oikea.
![]() |
| Lähde: https://www.facebook.com/VISUALSTATEMENT |
Rohkeutta ja voimaa, ystävät! Ja iloista lauantaita!
tiistai 13. maaliskuuta 2012
Oikeassa paikassa
On se hetki, jolloin tiedät olevasi oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Kaikki mitä sanot, on oikein.
Toinen henkilö on odottanut juuri sinua. Hän arvostaa kaikkea sinussa. Hänelle tämä hetki on yhtä tärkeä kuin sinulle.
Et pelkää mitään.
Sinun ei tarvitse pinnistellä kelvataksesi ja ollaksesi hyvä.
Voit vain olla ja antaa asioiden tapahtua, sillä tiedät, että se riittää. Ja enemmän.
Haluat jäädä siihen hetkeen, nauttia sen hehkusta. Haluat palata siihen myöhemminkin ja saada siitä itsellesi voimaa.
Minulla oli tänään sellainen hetki.
Kaikki mitä sanot, on oikein.
Toinen henkilö on odottanut juuri sinua. Hän arvostaa kaikkea sinussa. Hänelle tämä hetki on yhtä tärkeä kuin sinulle.
Et pelkää mitään.
Sinun ei tarvitse pinnistellä kelvataksesi ja ollaksesi hyvä.
Voit vain olla ja antaa asioiden tapahtua, sillä tiedät, että se riittää. Ja enemmän.
Haluat jäädä siihen hetkeen, nauttia sen hehkusta. Haluat palata siihen myöhemminkin ja saada siitä itsellesi voimaa.
Minulla oli tänään sellainen hetki.
maanantai 12. maaliskuuta 2012
Rakkautta on... -haaste
Ystäväni Hannerika aloitti ihanan haasteen ja sain kunnian olla ensimmäisten haastettujen joukossa :)
Tästä on kyse:
Rakkautta on... -sarjassa on ajatuksena koota kaikkia pieniä rakkaudesta kertovia tekoja arkielämässä. Melkoisen imelää, mutta minusta on ajoittain ihanaa pysähtyä ajattelemaan, millä hyvinkin pienillä eleillä osoitamme rakkauttamme lähimmäisiämme kohtaan. Rakkaudenosoitukset voivat olla puolisoa, äitiä, isää, sisaruksia, lemmikkiä tai vaikka itseään kohtaan. Tärkeintä on vain tuntea saavansa ja antavansa rakkautta. Teot eivät kaipaa selittelyä, vain se on tärkeää, että sinä itse tunnet sydämessäsi jotain niiden pienten tai vähän suurempien eleiden, hetkien, tekojen, ajatusten kautta.
Tässä minun vastaukseni haasteeseen:
Rakkautta on...
... syödä iltapala yhdessä rankan päivän päätteeksi, kuohuviinin kera vuoteessa.
Rakkautta on...
... nähdä lattialla röhnöttävässä miehessä zeniläistä mielenrauhaa, sata kiloa rakasta ihmistä ja vuosien varrella koettujen hyvien hetkien ruumiillistuma.
Rakkautta on...
... se, että juuri kun luulee olevansa huonoimmillaan, saakin kuulla olevansa parhaimmillaan.
Haasteeseen kuuluu myös laittaa haaste eteen päin. Siispä haastan nämä ihanaiset, upeat blogiset:
Sitruunaa ja vaniljaa
Hyvää tänään
Kimpassa
Epsilone
Pihin naisen elämää
Edit: yön yli nukuttuani halusin vielä ehdottomasti haastaa myös nämä:
Mummon mussukat ja taide
Merikuu
Usko, toivo ja Pakkaus
Hempeää viikon alkua kaikille lukijoille!
Tästä on kyse:
Rakkautta on... -sarjassa on ajatuksena koota kaikkia pieniä rakkaudesta kertovia tekoja arkielämässä. Melkoisen imelää, mutta minusta on ajoittain ihanaa pysähtyä ajattelemaan, millä hyvinkin pienillä eleillä osoitamme rakkauttamme lähimmäisiämme kohtaan. Rakkaudenosoitukset voivat olla puolisoa, äitiä, isää, sisaruksia, lemmikkiä tai vaikka itseään kohtaan. Tärkeintä on vain tuntea saavansa ja antavansa rakkautta. Teot eivät kaipaa selittelyä, vain se on tärkeää, että sinä itse tunnet sydämessäsi jotain niiden pienten tai vähän suurempien eleiden, hetkien, tekojen, ajatusten kautta.
Tässä minun vastaukseni haasteeseen:
Rakkautta on...
... syödä iltapala yhdessä rankan päivän päätteeksi, kuohuviinin kera vuoteessa.
Rakkautta on...
... nähdä lattialla röhnöttävässä miehessä zeniläistä mielenrauhaa, sata kiloa rakasta ihmistä ja vuosien varrella koettujen hyvien hetkien ruumiillistuma.
Rakkautta on...
... se, että juuri kun luulee olevansa huonoimmillaan, saakin kuulla olevansa parhaimmillaan.
Haasteeseen kuuluu myös laittaa haaste eteen päin. Siispä haastan nämä ihanaiset, upeat blogiset:
Sitruunaa ja vaniljaa
Hyvää tänään
Kimpassa
Epsilone
Pihin naisen elämää
Edit: yön yli nukuttuani halusin vielä ehdottomasti haastaa myös nämä:
Mummon mussukat ja taide
Merikuu
Usko, toivo ja Pakkaus
Hempeää viikon alkua kaikille lukijoille!
sunnuntai 11. maaliskuuta 2012
Chiiboolia, "pahoinvointikeskusta" vaiko trendipelleilyä?
Eräs ihana ihminen, joka on coachannut minua kirjoittamisen tiellä, painotti sitä, kuinka hyvän kirjoittajan on paitsi valittava kiinnostavat aiheet, myös osattava valita uusi ja raikas näkökulma aiheesta.
Olen miettinyt tätä ohjetta paljon, sillä minusta se toimii paitsi kirjoittamisessa, myös ajattelussa. Usein jumiudumme ajattelemaan asioista ja ihmisistä yhdellä ja tutulla tavalla. Ja sitten vain ihmettelemme, miksi asiat eivät muutu ja kaikki vaan junnaa paikallaan!
Olin eilen Veikkolan kakkukerhon leidien (tai meistä niiden, jotka eivät ole juuri synnyttäneet tai synnyttämäisillään) kanssa Siuntion hyvinvointikeskuksen Naisten päivän joogatapahtumassa. Tapahtuman ohjelmassa oli joogavalmentaja Nora Lillandtin ja Life Coach Maarit Mäkelän pitämä luento, Chi ball -tunti, joogatunti ja vesijumppa. Lopuksi nautimme aterian Siuntion hyvinvointikeskuksen herkkupöydässä. Vietimme kaikin tavoin mukavan päivän, tapahtuma oli hyvä ja järjestelyt toimivat hienosti. Jos kirjoittaisin siitä blogipostauksen, voisin kuitenkin valita näinkin yksinkertaiseen aiheeseen mm. nämä näkökulmat:
1) Veikkolan kakkukerhon näkökulma (ystävyys)
Kuinka hienoa onkaan, että meillä on tällainen porukka, jonka kanssa voi tehdä mukavia asioita piristämään mammojen arkea! Kyllä jaksaa ihan eri tavalla kun on saanut yhdessä jumpata, höpöttää ja nauraaa jossain muualla kuin tutuissa ympyröissä. Eikä siihen tosiaankaan tarvita alkoholia ja yöelämää, vaan hyvänolon tunteen voi saada liikunnasta, ruoasta ja hyvästä seurasta.
Eikös niin, likat, että "Gymtonic ja Chiibooli" tepsivät täydellisesti! Seuraavaa virkistysreissua jo odotellessa - kiitos :)
2) Siuntion hyvinvointikeskuksen tuomat kauniit muistot -näkökulma (henkilökohtaiset muistot)
Paikka herättää minussa kauniita muistoja, sillä vietimme siellä hääjuhlamme 7.7.2007. Se päivä oli sen astisen elämäni paras päivä. Talvella toki paikka näyttää vähän erilaiselta kuin kesällä. Jännällä tavalla vessassa käydessäni muistin, kuinka kävin siellä hääpuvussani 2 kaason avustamana. Ruokasalissa istuessani mietin, missä kohti kukin vieras istuikaan hääjuhlassamme. Muistan, kuinka otimme hääkuvat siinä pellon laidassa. Ja kuinka aina niin hauska isäni totesi juhlan jälkeisenä aamuna hotellin respassa: "Aamuisin hyvinvointikeskus taitaa pikemminkin olla pahoinvointikeskus".
3) Hyvinvointitapahtuman näkökulma (hyvinvointi trendinä)
Tapahtumaan osallistui yllättävän paljon naisia. Iloista puheensorinaa, sporttisen näköisiä kaiken ikäisiä ja -kokoisia naisia pyöri hyvinvointikeskuksen käytävillä. Jumppasalit olivat täynnä hyvinvointia tavoittelevia kanssasisaria. Minusta järjestelyt toimivat näinkin isoksi tapahtumaksi yllättävän hyvin, selvästi järjestämässä oli ollut ammattitaitoista porukkaa! Tapahtuma maksoi 30 euroa ja oli minusta ihan hintansa väärtti.
Tämän tyyppisiä tapahtumia järjestetään muuallakin. Viime päivinä olen lukenut mm. Jennyn blogista kuinka Helsinki Day Spa järjestää aiheeseen liittyen jopa kaupunkifestarin.
Tällaiset tapahtumat vetävät hyvin väkeä - mitä se kertookaan siitä, mitä ihmiset hakevat vapaa-ajaltaan? Hyvinvointielämyksiä, parempaa oloa, tietoa kokonaisvaltaisesta hyvästä elämästä. Minusta se on hyvä trendi.
Nämä kolme ovat vain osa niistä näkökulmista, joita voisin valita tästä tapahtumasta kirjoittamiseen tai siihen, mitä siitä ajattelen. Muita mahdollisia olisivat vaikkapa perheen näkökulma (hyvinvoiva äiti), hyvinvointitapahtumat ja työssä jaksaminen, Siuntion hyvinvointikeskus paikkana, Chi ball mielenkiintoisena pehmeänä lajina tai se, kuinka jooga sopii Nora Lillandtin mukaan aivan kaikille. Ja jos oikein haluaisin, voisinhan ajatella myös negatiivisesti tuosta mukavasta päivästä: kuinka se vei suuren osan vapaapäivästä ja yhteisestä ajasta perheen kanssa; kuinka tuohon mainittuun Helsinki Day Span kaupunkifestariin on kutsuttu bloggaajia, vaan ei minua - nyyh, tai siitä, haiskahtaako tällainen hyvinvoinnin tuotteistaminen rahastamiselta.
Valinta on minun.
Tähän blogiin olen valinnut positiivisen näkökulman ja harjoittelen niiden valitsemista myös ihan joka päivä ajattelun tasolla. Harjoittelen, sillä myös minä jumitan useinkin tutuissa ja turvallisissa ajatusmalleissa huomaamatta niitä parempia ajatuksia ja näkökulmia ihan siinä vieressä. Harjoittelu kannattaa, sillä loppujen lopuksi se, millainen elämäni on, muodostuu siitä, miten minä omasta elämästäni ajattelen. Ja usein, en sano aina, tuon näkökulman voi valita.
Minkä näkökulman sinä valitset niistä asioista, mitä sinulla on tänä sunnuntaina? Toivottavasti voit valita ne positiivset ja upeat ajatukset, joka tuovat juuri sinulle hyvää oloa ja voimaa!
Olen miettinyt tätä ohjetta paljon, sillä minusta se toimii paitsi kirjoittamisessa, myös ajattelussa. Usein jumiudumme ajattelemaan asioista ja ihmisistä yhdellä ja tutulla tavalla. Ja sitten vain ihmettelemme, miksi asiat eivät muutu ja kaikki vaan junnaa paikallaan!
Olin eilen Veikkolan kakkukerhon leidien (tai meistä niiden, jotka eivät ole juuri synnyttäneet tai synnyttämäisillään) kanssa Siuntion hyvinvointikeskuksen Naisten päivän joogatapahtumassa. Tapahtuman ohjelmassa oli joogavalmentaja Nora Lillandtin ja Life Coach Maarit Mäkelän pitämä luento, Chi ball -tunti, joogatunti ja vesijumppa. Lopuksi nautimme aterian Siuntion hyvinvointikeskuksen herkkupöydässä. Vietimme kaikin tavoin mukavan päivän, tapahtuma oli hyvä ja järjestelyt toimivat hienosti. Jos kirjoittaisin siitä blogipostauksen, voisin kuitenkin valita näinkin yksinkertaiseen aiheeseen mm. nämä näkökulmat:
1) Veikkolan kakkukerhon näkökulma (ystävyys)
Kuinka hienoa onkaan, että meillä on tällainen porukka, jonka kanssa voi tehdä mukavia asioita piristämään mammojen arkea! Kyllä jaksaa ihan eri tavalla kun on saanut yhdessä jumpata, höpöttää ja nauraaa jossain muualla kuin tutuissa ympyröissä. Eikä siihen tosiaankaan tarvita alkoholia ja yöelämää, vaan hyvänolon tunteen voi saada liikunnasta, ruoasta ja hyvästä seurasta.
Eikös niin, likat, että "Gymtonic ja Chiibooli" tepsivät täydellisesti! Seuraavaa virkistysreissua jo odotellessa - kiitos :)
2) Siuntion hyvinvointikeskuksen tuomat kauniit muistot -näkökulma (henkilökohtaiset muistot)
Paikka herättää minussa kauniita muistoja, sillä vietimme siellä hääjuhlamme 7.7.2007. Se päivä oli sen astisen elämäni paras päivä. Talvella toki paikka näyttää vähän erilaiselta kuin kesällä. Jännällä tavalla vessassa käydessäni muistin, kuinka kävin siellä hääpuvussani 2 kaason avustamana. Ruokasalissa istuessani mietin, missä kohti kukin vieras istuikaan hääjuhlassamme. Muistan, kuinka otimme hääkuvat siinä pellon laidassa. Ja kuinka aina niin hauska isäni totesi juhlan jälkeisenä aamuna hotellin respassa: "Aamuisin hyvinvointikeskus taitaa pikemminkin olla pahoinvointikeskus".
3) Hyvinvointitapahtuman näkökulma (hyvinvointi trendinä)
Tapahtumaan osallistui yllättävän paljon naisia. Iloista puheensorinaa, sporttisen näköisiä kaiken ikäisiä ja -kokoisia naisia pyöri hyvinvointikeskuksen käytävillä. Jumppasalit olivat täynnä hyvinvointia tavoittelevia kanssasisaria. Minusta järjestelyt toimivat näinkin isoksi tapahtumaksi yllättävän hyvin, selvästi järjestämässä oli ollut ammattitaitoista porukkaa! Tapahtuma maksoi 30 euroa ja oli minusta ihan hintansa väärtti.
Tämän tyyppisiä tapahtumia järjestetään muuallakin. Viime päivinä olen lukenut mm. Jennyn blogista kuinka Helsinki Day Spa järjestää aiheeseen liittyen jopa kaupunkifestarin.
Tällaiset tapahtumat vetävät hyvin väkeä - mitä se kertookaan siitä, mitä ihmiset hakevat vapaa-ajaltaan? Hyvinvointielämyksiä, parempaa oloa, tietoa kokonaisvaltaisesta hyvästä elämästä. Minusta se on hyvä trendi.
Nämä kolme ovat vain osa niistä näkökulmista, joita voisin valita tästä tapahtumasta kirjoittamiseen tai siihen, mitä siitä ajattelen. Muita mahdollisia olisivat vaikkapa perheen näkökulma (hyvinvoiva äiti), hyvinvointitapahtumat ja työssä jaksaminen, Siuntion hyvinvointikeskus paikkana, Chi ball mielenkiintoisena pehmeänä lajina tai se, kuinka jooga sopii Nora Lillandtin mukaan aivan kaikille. Ja jos oikein haluaisin, voisinhan ajatella myös negatiivisesti tuosta mukavasta päivästä: kuinka se vei suuren osan vapaapäivästä ja yhteisestä ajasta perheen kanssa; kuinka tuohon mainittuun Helsinki Day Span kaupunkifestariin on kutsuttu bloggaajia, vaan ei minua - nyyh, tai siitä, haiskahtaako tällainen hyvinvoinnin tuotteistaminen rahastamiselta.
Valinta on minun.
Tähän blogiin olen valinnut positiivisen näkökulman ja harjoittelen niiden valitsemista myös ihan joka päivä ajattelun tasolla. Harjoittelen, sillä myös minä jumitan useinkin tutuissa ja turvallisissa ajatusmalleissa huomaamatta niitä parempia ajatuksia ja näkökulmia ihan siinä vieressä. Harjoittelu kannattaa, sillä loppujen lopuksi se, millainen elämäni on, muodostuu siitä, miten minä omasta elämästäni ajattelen. Ja usein, en sano aina, tuon näkökulman voi valita.
Minkä näkökulman sinä valitset niistä asioista, mitä sinulla on tänä sunnuntaina? Toivottavasti voit valita ne positiivset ja upeat ajatukset, joka tuovat juuri sinulle hyvää oloa ja voimaa!
torstai 8. maaliskuuta 2012
Naistenpäivän iltana 2012
Olen nainen ja voin käyttää korkokenkiä - tai olla käyttämättä niitä.
Olen nainen ja voin hoitaa lapseni kotona tai mennä töihin - tai valita näiden yhdistelmän.
Olen nainen ja minulla on täysi oikeus edetä urallani kaikkien lasikattojen läpi.
Olen nainen ja tasa-arvoinen miesten kanssa kotona, työelämässä ja vapaa-ajalla. Periaatteessa ja lain mukaan ainakin.
Olen nainen ja voin valita miten, missä ja kenen kanssa haluan elää.
Naiseuttani ei mitata rinnanympäryksellä tai miesten katseilla. Sitä ei mitata lasten määrällä tai synnytysten tuomalla kivulla. Tai sillä, kuinka moneen naisten saunailtaan minut on kutsuttu. Ei sillä, ovatko säärikarvani ajeltu tai kynteni kunnossa. Puhumattakaan siitä, kuinka hyvin kotini kiiltää.
Naiseuteni mittari on vain ja ainoastaan minun sisälläni.
Olen nainen ja arvokas juuri tällaisena.
Hyvää naistenpäivän iltaa! Ollaan ylpeitä naiseudestamme myös huomenna ja joka päivä!
![]() |
| Lähde: http://www.rakkaatsiskot.net/ |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

