Vähän parempi ajatus

Kuten sattumalta myös Jenny, minäkin olen lukenut hiljattain Esther ja Jerry Hicksin kirjaa Pyydä niin saat.

Kirja kertoo vetovoiman laista, joka tiivistettynä tarkoittaa sitä, että me kaikki vedämme ajatuksen voimalla puoleemme asioita, ihmisiä ja tapahtumia. Se, mihin kiinnitämme huomiota lisääntyy elämässämme. Kokeilkaa vaikka ajatella punaista, niin johan alkaa näkyä punaista joka puolella! Ja vetovoiman lain mukaan, tämä koskee aivan kaikkea: ihmissuhteita, työpaikkoja, rahaa, etelänmatkoja, parkkipaikkoja. Mitä vain voi saada elämäänsä haluamalla, pyytämällä.

Kirjan mukaan keino, jolla säätelemme sitä, mitä milloinkin vedämme puoleemme, on tunteet. Kirjassa tunteet on jaettu 22 portaaseen, joista ylinpänä ja numero ykkösenä - kas vain - ilo! Numero 22 puolestaan edustaa syvää masennusta. Näiden välille mahtuu sitten joukko kaikenlaisia tunteita, kuten  numerolla 5 optimismi, numerolla 12 pettymys ja 15 syyttämisen halu. Pienemmän numeron tunne lievittää aina edellistä, suuremmalla numerolla varustettua tunnetta. Idea on, että mitä pienemmällä numerolla nimettyä tunnetta tunnemme, sitä paremmin asiat sujuvat haluamaamme suuntaan. Noin niin kuin yksinkertaistettuna.  Tässä tunneasteikko kirjan esittämällä tavalla:

1. ilo, tieto, voimaantuminen, vapaus, rakkaus, kiitollisuus
2. intohimo
3. innostus, innokkuus, onnellisuus
4. myönteinen odotus, myönteinen uskomus
5. optimismi
6. toiveikkuus
7. tyytyväisyys
8. kyllästyneisyys
9. pessimismi
10. turhautuminen,ärtymys, kärsimättömyys
11. nujertuneisuus
12. pettymys
13. epäilys
14. huoli
15. syyttämisen halu
16. lannistuneisuus
17. suuttumus
18. kostonhimo
19. viha, raivo
20. mustasukkaisuus
21. epävarmuus, syyllisyys, arvottomuus
22. pelko, suru, masennus, epätoivo, voimattomuus

Mielestäni kirjan ehkä paras anti on oivallus, että kovin suuria loikkia tunneskaalalla ei voi eikä tarvikaan tehdä. Esimerkiksi suoraan tunteesta (20) mustasukkaisuus tuntemaan onnellisuutta (3) on aika luonnotonta. Juttu toimiikin siten, että valitsetkin ensin tunneskaalalta jonkun toisen tunteen, johon sinun on helpompi löytää sopivat ajatukset sillä hetkellä. Lohdullista ajatella, että esimerkiksi nalkuttaminen, joka on seuraus syyttämisen halusta, onkin vain yksi askel tunneskaalalla kohti vielä positiivisempia tunteita!

Positiivinen ajattelu ei siis ole ainaista hymynaamaa ja positiivisuutta vaikka väkisin, vaan sitä, että kussakin tilanteessa valitsee sellaisen ajatuksen ja tunteen, joka tuntuu vähän paremmalta kuin aiempi!

Tässä täysin fiktiivinen esimerkki, miten se toimii käytännössä:

Haluaisin, että perhe-elämämme olisi seesteistä, onnellista ja rakkauden täyttämää, mutta...

...minua suututtaa kun mies on jättänyt likaiset sukat keskelle lattiaa! Tunneskaalalla etenemistä voisi tässä soveltaa vaikka näin:

Suuttumusta vähän paremmalta tuntuu ajatella lannistuneesti, että tämä nyt on minun kohtaloni, ukko joka ei huolehdi tavaroistaan. Vielä enemmän helpottaa, kun kuvittelen mielessäni kuinka sanon hänelle siitä sillä tavalla inhottavan syyttävästi kuin vain vaimo osaa. Syyttäisen halua lieventää, kun ajattelen turhautuneesti, että tuskin hän siitä kuitenkaan opikseen ottaa. Voisin ehkä kuitenkin toivoa sitä ja koettaa suhtautua optimistisesti ja myönteisesti asiaan, niin että hänkin ehkä motivoituisi paremmin. Ehkäpä innostumme jopa yhdessä keräämäään iltaisin sukat pyykkikoriin. Ja tästähän on enää lyhyt matka intohimoon ja rakkauteen, eikö niin ;-)?

Vähän parempia ajatuksia keskiviikkoonne, rakkaat lukijat!