Koska minä saan valita

Norkku haastoi minut jokin aika sitten aiheella Jos minä saisin valita. Ideana tehdä listaa asioista, jotka tapahtuisivat, jos itsellä olisi valta päättää. Kiva haaste, kiitos Norkku!

Itse olen viime aikoina alkanut huomata, että oikeastaan omaan elämäänsä voi vaikuttaa enemmän kuin olin aiemmin tullut ajatelleeksi. Ihan vain ajattelemalla ja tekemällä päivittäisiä valintoja, tietoisesti tai tiedostamatta. Ei varmaankaan ihan kaikkeen voi vaikuttaa, mutta useampiin asioihin, kuin moni tiedostaakaan.

Niinpä tämä haaste saa minun päässäni uuden muodon. Koska minä saan valita. Toivottavasti et pahastu, Norkku, että näin omavaltaisesti muokkasin haastettasi!


Koska minä saan valita, minulla on:
- upea perhe ja viihtyisä koti
- ihania ystäviä ja läheisiä, jotka tuovat minulle paljon onnen tunteita
- tämä blogi, joka tuo iloa minulle itselleni ja toivon mukaan myös alati kasvavalle lukijajoukolle :)

Koska minä saan valita, minulla tulee olemaan:
- talo täynnä ystäviä, naurua, musiikkia ja hyvää ruokaa
- juhlia, kutsuja ja tapahtumia, joissa minä ja läheiseni saamme elämyksiä ja kokemuksia
- matkoja ja uusia, mielenkiintoisia paikkoja ja ihmisiä, nautittavana perheeni kanssa
- sellainen työ, jossa viihdyn, joka antaa minulle energiaa ja jossa koen onnistumisen ja täyttymyksen tunteita
- tarpeeksi rahaa ja aikaa tehdä, mitä ikinä haluan perheeni kanssa ja itsekseni
- rauhallisia, onnen ja huolettomuuden täyttämiä hetkiä


Nyt varmaan moni ajattelee, kuinka niin muka olen valinnut lapseni, tai kuinka ihmeessä valinnoillani voin saada rahaa. Siinäpä se. Mietittävää. Miten se elämä meneekään, ja mitkä asiat ja valinnat johtavat toiseen. Missä määrin niihin voi itse vaikuttaa ja missä määrin otetaan se mitä annetaan. Tai, otetaan se mitä joku muu valitsee puolestamme.

Laitan haasteen eteen päin Hannerikalle ja Jennylle. Valinta on teidän, Jos tai Koska.

Vaalipäivän tortut

Joskus toiveet vain toteutuvat. Olin toivonut mielessäni, että saisin käsiini vähähiilihydraattisena toteutetun runebergintortun ohjeen, ja niinpä vain Hiidenuhma sen toteutti! Aivan loistavaa! Kiitos Hiideuhma!

Noh, toteutus sitten, ei mennyt minulla ihan kuin Stromsössä. Se ei tosin missään määrin ole Hiidenuhman tai reseptin vika! Sitä paitsi, vain lopputulos ratkaisee eikös vain? Haluan tällä tarinalla kannustaa muitakin kokeilemaan, erehtymään ja oppimaan!

Ensiksi tein mantelikeksejä ja laitoin niihin Hiidenuhman vinkin mukaan piparityylisiä mausteita eli kanelia (2tl) ja inkivääriä (0,5tl). Kaikki meni ok siihen saakka, kun oli paiston aika. Ohjeessa sanottiin paistoajaksi 20-25 min, minulla ne alkoivat palaa n. 12 minuutin kohdalla ja oli pakko ottaa keksit pois uunista! Joten lopputuloksena minulla oli päältä mustia, sisältä raa'ahkoja keksejä, joista en ottanut kuvaa kun harmitti niin... Rapsuttelin palanutta pintaa pois ja murustin keksejä torttutaikinaa varten - eivät ne toki pahoja olleet ja lapset tykkäsivät tosi paljon!
Hiidenuhma sanoi viisaasti jossain kommentissaan, että pikkuleipien tekoon oppii vain tekemällä. Niin varmasti on!

No, haasteet jatkuivat. Minulla ei ollut ohjeessa mainittuja sukrintomua eikä sokeritonta siirappia, mutta Karppisokeria sen verran, että sain korvattua nämä sillä. Karvasmanteliöljyä ei myöskään ollut eikä edes Amarettoa, joten se runebergintortuille ominainen voimakas maku jäisi puuttumaan. Laitoin Vana Tallin:ia, syistä joita en osaa perustella. Se vain tuntui hyvältä ajatukselta!

Myös taikinan valmistuksessa oli säätöä. Sulatin epähuomiossa voin, ja ajattelin, että näinköhän tästä vaahtoa tulee. Mutta, itse asiassa tämä osoittautui ihan hyväksi erheeksi, ja olin tyytyväinen taikinan koostumukseen. Ehkä karppisokerin kannalta oli hyvä vain, että kiteet saivat sulaa nestemäiseen voihin!

Vadelmahillo. Tietenkään minulla ei ollut pakastevadelmia. Mutta mansikoita löytyi! Tein hillon Hiidenuhman ohjeella käyttäen liivatetta ja mansikoita.

Paistovaihe meni onneksi tällä kertaa nappiin!

Jotenka lopputuloksena meillä oli aika lailla runebergintortun näköisiä ja vähän niiltä maistuvia leivoksia. Mies söi niitä heti kolme ja valitteli loppupäivän "täyttä oloaan"... Lapset arvostivat enemmän niitä tekovaiheen keksejä, mutta tässähän sitä saatiinkin jokaiselle jotakin! Ja varmasti maistuvat tänäänkin kun palaamme äänestämästä tuolta -27 asteen pakkasesta, ovat varmasti ihanasti kostuneet. Nimetään ne siis juhlavasti vaalipäivän tortuiksi. Kuvien alla vielä resepti, eli kopioituna Hiideuhman alkuperäinen resepti ja muokattuna toteutukseni mukaan.

Kirpsakkaa, makeaa ja jännittävää  vaali- ja runeberginpäivää!

Vaalipäivän tortut a la Ilon vuosi

200 g  voita sulatettuna ja jäähdytettynä

2,5 dl   Karppisokeria

2          huoneenlämpöistä munaa

1 rkl   Vana Tallin -likööriä

3½ dl   keksimuruja

            (sitruunaiset mantelikeksit, maustettu kanelilla ja inkiväärillä sitruunan sijaan)

2 dl      mantelijauhoja

1 dl      mantelijauhetta

1 tl       Fiber Huskia eli psylliumjauhoa

2 tl       kardemummaa

1 tl       leivinjauhetta

0,5 dl   kermaa

kostutus:

0,5 dl vettä

0,5 dl  tummaa rommia

2 rkl   Karppisokeria

torttujen koristelu: 

Mansikkahillo:

200 g pakastemansikoita, sokeroituja

2 rkl   vettä

(haluamasi makeutus)

2        liivatelehteä

syvällä lautasella kylmää vettä

2 rkl  vettä

Vaniljainen tuorejuustokuorrute:
200 g tuorejuustoa
50 g   huoneenlämpöistä voita tai margariinia
 1dl    Karppisokeria

2 mm vaniljajauhetta

Vaahdota rasva ja sokeri, lisää joukkoon munat yksitellen, kunnolla vatkaten. Lisää Vana Tallin. Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää taikinaan vuorotellen kerman kanssa. Jaa taikina runebergintorttumuotteihin tai muffinssivuokiin ja tasoittele pinnat huolella. Paista 200 asteessa 15-25 minuuttia (tarkista kypsyys tikulla). Anna torttujen jäähtyä muoteissa. Kiehauta kostutusliemen ainekset. Kaada ruokalusikallinen (isoihin 1 rkl, muffinsseihin vähemmän) kostutuslientä torttuihin muoteissaan. Anna liemen imeytä torttuihin. Kun tortut ovat jäähtyneet, siirrä ne varovasti muoteista.

Mansikkahillo:

Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään 5 minuutiksi. Laita jäiset marjat veden kanssa kattilaan. Kuumenna marjoja ja keitä niitä rauhallisella lämmöllä, kunnes ne ovat tasaista massaa. Lisää joukkoon makeutus. Tarkista maku. Kuumenna pienessä kattilassa 2 rkl vettä kiehuvaksi, lisää sen joukkoon kuivaksi puristetut liivatelehdet. Heti kun liivatteet ovat sulaneet, sekoita ja kaada liemi vadelmien joukkoon voimakkaasti sekoittaen. Anna hillon jäähtyä.

Vaniljainen tuorejuusto:

Vatkaa tuorejuusto notkeaksi. Sekoita joukkoon voi. Sekoita joukkoon Sukrintomu ja vaniljajauhe. 

Koristele tortut:

Laita runsas teelusikallinen hilloa torttujen päälle. Pursota vaniljaista tuorejuustoa hillon ympärille.

Osallistu arvontaan ja voita pala suklaataivasta!

Ilon vuosi -blogi pitää lähestyvän ystävänpäivän kunniaksi arvonnan Teille, rakkaat lukijat! Jättämällä kommentin tähän postaukseen, voit osallistua suklaapaketin arvontaan. Osallistumisaika päättyy 13.2.2012 kello 20.00 ja voittaja julistetaan ystävänpäivänä!

Ja mikä parasta, tämän arvonnan voittajan ei tarvitse kokea minkäänlaista syyllisyyttä herkuttelustaan! Kyse on nimittäin sokerittomista suklaista, jotka eivät suinkaan ole kuitenkaan mauttomia. Herkut lahjoittaa yesdeli.fi  -verkkokauppa ja paketti sisältää mm. näitä ihania suklaapäällysteisiä manteleita, joita perheeni kanssa hiljattain maistelin:

Mantelin maku oli ihanan voimakas ja suutuntuma mukavan rapea, ja maltiolilla makeutettu suklaa maistui täysin tavalliselle, korkealaatuiselle suklaalle.
Arvontapaketti sisältää lisäksi Conscious -raakasuklaata sekä sveitsiläistä Stella-suklaata, kaikki yesdeli.fi:n suklaataivaasta.

Kuinka arvontaan voi osallistua?

Osallistut tähän herkulliseen arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen joko täällä tai Facebookissa. 
Huom! Facebook-sivun tykkääjät ja Google-käyttäjäraatilaiset (ne naamat tuossa oikeassa laidassa) saavat automaattisesti toisen tai kolmannen arvan, joten moninkertaistat voittomahdollisuutesi liittymällä jompaan kumpaan - tai vaikka molempiin!  Laita ystävällisesti vielä kommenttiisi, montako arpaa sinulla on :)

Esimerkiksi näin:
"Osallistun tähän mainioon arvontaan mielelläni! Olen Ilon vuosi -blogin FB-tykkääjä joten 2 arpaa minulle kiitos!"
 tai
 "Osallistun arvontaan kolmella arvalla, sillä olen sekä fb-tykkääjä, että google-raatilainen"
tai
"Osallistun suklaapaketin arvontaan tällä yhdellä arvalla, ja uskon onnettaren olevan minulle suosiollinen!"

"Hassu" Hattu saapui

Posti toi "Hassun" Hatun, joka on tarkoille lukijoilleni jo tuttu tämän postaukseni kommenteista ja onpa sen tekovaiheita saatu seurata ja kommentoida täällä ja täällä.

Miten upeaa onkaan, kun joku osaa tehdä näin kivoja juttuja ja vaivautuu lähettämään ne liimaten vielä kuoreen mukavia saatesanoja! Ja mikä parasta, se joku on oma äitini! Tämä tulee heti huomenna käyttöön, kun täältä sairastuvalta taas kulkeudun työpaikalle (toivon mukaan). Kiitos näistä ihanuuksista, äiti! Tulkoon viima ja pakkanen! Ei kun kevät!

Valoa mieliinne, lukijani!

Sunnuntaina Kuussa kävin

Kuusi äitiä, jokaisella kaksi pientä lasta. No, kahdella vielä masussa jonkin aikaa se toinen, mutta heidätkin lasketaan tässä tarinassa jo kahden lapsen äideiksi :-)

Viime sunnuntaina pääsimme käymään "isolla kirkolla" ilman lapsia, ilman huolen häivää. Tarkoitus oli mennä ensin elokuviin ja sitten Ravintola Kuuhun. Aikatauluhaasteista johtuen jäi kuitenkin väliin se leffa ja hengailimme pari tuntia muuten vain raikkaassa pakkassäässä ja Kiasman kahvilan minttukaakaosta nauttien! Ja höpötellen niitä näitä.

Ravintola Kuun ruoka ei tuottanut pettymystä. Parasta päivässä oli kuitenkin ylivoimaisen mainio seura ja se, että pääsi hetkeksi pois arkisista ajatuksista.

Kiitos Veikkolan kakkukerho - tämä on paras kerho ikinä!

* Veikkolan kakkukerhon aiemmista seikkailuista, ja siitä mikä se edes on, voi lukea täältä.

Ehkä oli vain parempi, että Skumppa oli sunnuntaina kiinni ;-)

Aamusta päivä alkaa!

Viime viikolla kirjoittelin siitä, kuinka negatiivisuuden kierre katkaistaan. Entä jos sitä kierrettä ei koskaan pääsisi syntymäänkään? Jos siltä katkaistaisiin jo heti alkuunsa kaikki mahdollisuudet pilata päivä? Tällöin avainasemassa on päivän aloitus eli aamu.

Jos oikein pysähtyy miettimään, niin nimenomaan aamu vaikuttaa eniten päivän kulkuun. Alla on kuvattuna kaksi skenaariota elävästä elämästä. Niissä on täsmälleen samat puitteet, samat asiat tehtävänä. Riippumatta siitä, mitä päivä toisi tullessaan skenaarioiden päätyttyä kello 7.21, kumman skenaarion luulisit olevan parempi pohja kohdata - ihan mitä tahansa?

Skenaario 1:
Herätys kello 6.  Vien koiran ulos pakkaseen, palelen ja mietin jo, ehdinkö syödä aamupalaa lainkaan. Unohdan ottaa aamulehden  ja joudun palaamaan uudestaan postilaatikolle. Sillä välin muu perhe on herännyt ja mies vaihtaa vaippaa kiljuvalle 1-vuotiaalle. TV:n lastenohjelmat eivät ole vielä alkaneet ja 3-vuotiaalla ei ole mitään tekemistä. Mies ei ole kerennyt aloittaa aamiaisen laittamista ja etsin siitä kiukkuisena puhdasta kattilaa. Suihkussakin pitää ehtiä käydä. Peti on petaamatta. Mitä ihmettä laitan päälleni, kun tänään olisi asiakastapaaminenkin. Kääk ja voih! Käyn suihkussa, sutaisen meikit naamaani ja käsken 3-vuotiasta pukemaan. Hän tulee kamman kanssa luokseni ja haluaa, että laitan hänelle letit. Huokaisen ja kampaan. Ei puhettakaan, että ehtisin enää lukea lehteä, hotkaisen vain kananmunan naamaani. Huomaan, että miehellä on haasteita hallita tilannetta - hänen tehtävänsä on tänään viedä lapset hoitoon - ja koen velvollisuudekseni yrittää auttaa. Paiskaan talvihaalarit ja hanskat lattialle, ja 1-vuotias heti nappaa hanskat ja lähtee kuljettamaan niitä pitkin kämppää. "Mene vain", sanoo mieheni ja vedän takin päälleni, nappaan käsilaukun kainaloon ja starttaan kylmän auton. Kello 7.21 autoradiossa laulaa inhokkini Lauri Tähkä.


Skenaario 2:
Herätys kello 6. Puen ylleni Ruskovillan villakerraston, vien koiran ulos ja nautin kirpsakkaasta ulkoilmasta. Vedän syvään henkeä ja päätän, että päivästä tulee hyvä. Palatessani huomaan postilaatikon, otan sieltä Hesarin ja samalla tarkistan, että auto on lämpiämässä. Sillä välin muu perhe on herännyt ja aamutoimet jo kovassa tohinassa. TV:n lastenohjelmat eivät ole vielä alkaneet, joten ehdotan 3-vuotiaalle, että hän pukisi nyt, ennen kuin ohjelma alkaa. Hän saa pukea mielimekkonsa. Laitan kananmunat kiehumaan ja menen suihkuun. Petaan pedin ja samalla mietin, mitä haluan laittaa päälleni juuri tänään. Lapset katsovat Pikkukakkosta ja miehellä onkin aamiainen jo valmis. Menen vessaan meikkaamaan, ja 3-vuotias tulee kiinnostuneena katsomaan. Kampaan hänenkin silkkisen, ihanan tukkansa ja laitan letin, ja yhdessä ihailemme hetken lopputulosta. Luen Hesarista otsikot samalla kun juon kahvia. Yhtäkkiä muistan, että kinttaat ovat kuivumassa kodinhoitohuoneessa ja käyn hakemassa ne, jotta mieheni elämä helpottuu pukemisvaiheessa. Sitten pukeudun rauhallisesti, tarkistan, että kaikki on mukana ja menen autoon. Laitan penkinlämmittimen päälle. Kello 7.21 autoradiossa laulaa Lauri Tähkä, mutta tämä uusi tuotanto ei ole ihan niin ärsyttävää kuin ne vanhat rallit.

Upeita aamuja ja viikonalkua teille, ystävät!

Viikonloppujen aamut ovat vähän rauhallisempia - silloin syömme joskus paistettuja sydänmunia :-)

10 minuutin mutakakku

Huhhuh mitä mutakakkua! Perhe söi sen kertaistumalta lauantai-iltana saunan jälkeen, eikä jäljelle jäänyt muruakaan. Siitä postauksen otsikko - kakku tosiaan katoaa 10 minuutissa ;-) Tiedoksenne, kaikki epäilijät: vähähiilihydraattinen leipominen ei tarkoita luopumista tai edes tinkimistä makunautinnosta!

Aikaisemmin olen tehnyt vhh-mutakakkua oikeasta suklaasta ja käyttäen makeutukseen steviaa. Tämänkertainen onnistui mielestäni paremmin kuin aikaisemmat yritykseni. Tosin esim. Hiidenuhman blogissa on myös herkullinen mutakakkuohje, jossa käytetään makeutukseen sukrinia (joka on käsittääkseni suurin piirtein samaa ainetta kuin karppisokeri) ja oikeaa suklaata (ja lisäksi vielä konjakkia), sen täytyy olla myös erinomaista! Tässä esittelyssä nyt kuitenkin kaakaoversio, jota ainakin oma perheeni arvosti kovasti. Suuri osuus on tietenkin laadukkaalla 100% kaakaolla, jonka jo esittelinkin täällä.

Tässä ohje, suoraan Annika Rognebyn Karpin leivontakirjasta, s.31

Aineet

100g voita

3 munaa

1,25 dl karppisokeria

0,5 rkl* Fiber Huskia

3 rkl kaakaojauhetta

0,5 tl aitoa vaniljaa

Valmistus

1. Lämmitä uuni 200 asteeseen.

2. Käytä irtopohjavuokaa.

3. Sulata voi alhaisella lämmöllä.

4. Vatkaa munat ja karppisokeri kuohkeaksi ja lisää sen jälkeen voi.

5. Sekoita kaikki kuivat ainekset keskenään ja lisää taikinaan.

6. Kaada taikina vuokaan ja paista noin 10 minuuttia.

7. Säilytä kakkua kylmässä ja tarjoa hyvin jäähtyneenä.

* Edit 6.4.2012 Huomasin, että tässä oli virhe! Aiemmin 0,5 dl -> pitää olla 0,5 rkl. Pahoitteluni!

Löysin aitoa vaniljaa Life-kaupasta menneellä viikolla.

Ainesosakuva. Kyllä! Voi on Lidlistä. Sieltä saa edullista luomuvoita, joka tulee kylläkin Saksasta. Mutta, haittaakse?

Taikinan teossa on jotain maagisen kaunista.

Valmis kakku, joka eli tosiaan noin kymmenen minuuttia sen jälkeen, kun tämä kuva oli otettu.

Tarjoillaan tietysti kermavaahdon kera!