keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Järki+tunne=vapaus!

Sanoin itseni irti työstäni. Minulla ei ole mitään uutta työpaikkaa valmiina.

Kyseessä on todella pitkään hauduteltu asia, ei mikään hetken mielijohde. Minusta on kauan tuntunut, että työni IT-myyjänä suuressa korporaatiossa ei ole minun juttuni. En enää pitkään aikaan ole saanut työstäni sitä iloa, mitä mielestäni työstä kuuluu saada. Työtovereiden ja upean tiimin voimalla olen sinnitellyt viimeisen vuoden, mutta selväähän on, että joskus tämän hetken oli tultava. Ja se hetki tuli nyt.

Se hetki syntyi järjen ja tunteen kohtaamisesta. Olin päättänyt, että syyskuisen lomani jälkeen alan toimia uuden työpaikan löytämiseksi. Tehtyäni sitä muutaman päivän, kysyin itseltäni: Mitä jos kauhuskenaarioni kävisi toteen enkä vielä puolen vuoden päästäkään olisi löytänyt uutta työtä? Olisiko silloin parempi, että olisin nykyisessä työssäni ja todennäköisesti täysin uupunut tilanteeseen ja voimieni "kahtiajakautumiseen", vai että olisin työttömänä, mutta suuntaisin kaiken energiani uuden uran rakentamiseen? 
Vastaus oli tuo jälkimmäinen. Vaikka olisin työttömänä, niin ainakin minun olisi mahdollista kouluttautua, voisin saada ehkä lisää free lance hommia ja tehdä asioita joita haluan. Kuten olla perheeni kanssa enemmän ja laadukkaammin. Raha-asiat on toki mietittävä tarkkaan, mutta varmasti ne saadaan järjestymään. Tämä vastaus oli minulle ratkaisu. Vastaan taistellut järkikin taipui siihen, mitä sydämeni oli huutanut jo kuukausitolkulla.

Ja on minulla suunnitelmia tietenkin jo. En usko, että kauhuskenaario tulee koskaan toteutumaan. 

Olo on todella huojentunut. Kuin suuri kivi olisi pudonnut sydämeltä ja pudotessaan rentouttanut mielen ja kehon. Hartiani ovat varmaan 10 cm matalammalla kuin aiemmin. Tunnen käveleväni muutaman sentin lattian yläpuolella.  Hymyilyttää vain. Olen vapaa! Ensimmäinen ajatukseni ratkaisun julkitulon jälkeisenä aamuna herätessäni oli: "Onnellinen".  Olen täynnä energiaa ja tarmoa, ja suuntaan sen kaiken nyt uuden työn löytämiseksi. Unelmatyön.

Peli on avoin. Nappulat odottavat uudelleen järjestämistä ja aarteen etsintä voi alkaa! Olen varma että löydän Afrikan tähden. Ja vien sen Kairoon.




14 kommenttia:

  1. Päätös oli varmasti oikea, kun se sai kaikkea tuota ihanaa tunnetta Sinuun! Kun on luottavainen tulevaisuuden suhteen, asiat tuntuvat järjestyvän kuin itsestään, vaikka "pohjatöitä" täytyykin tehdä. Toivon sydämestäni, että löydät unelmiesi työn ja uskon kyllä, että vahvat ennusmerkit siitäkin ovat jo ilmassa, että niin käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, leenuliini, noista rohkaisevista ja viisaista sanoistasi! Kyllä töitä on todellakin tehtävä, mutta pääasia on, että ne ovat niitä "oikeita töitä".

      Poista
  2. Onnea ratkaisustasi! Oikeat asiat taitaa tietää vain sydämessään. Mulla on vuosikausia ollut lahjaksi saatu kivi, johon on maalattu teksti: "Järki etsii mutta sydän löytää."

    Nyt sitten vaan tsemppiä Afrikan tähden etsintään!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula. Kun sydän puhuu, sitä on syytä kuunnella. Sillä miksi sydämeni valehtelisi minulle, tai johtaisi harhaan? Ihana tuo sinun kivesi viesti.

      Poista
  3. Mahtavaa, susta tulee varmasti timanttia juuri siinä unelmatyössäsi, mihin sut on tarkoitettu! Onnenpotku sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, Elisa, toivon todella että minusta vielä hiottaisiin sellainen timantti, joka toisi valoa ja iloa työllään ympäristöönsä! Kiitos potkusta, sitä tarvitaan :)

      Poista
  4. Ihana lukea, että joku muukin on tehnyt saman ratkaisun mihin itse päädyin toukokuussa. Kesän olen nauttinut ja kerännyt voimia ja miettinyt sitä unelmatyötä. Hetkeäkään en ole katunut ja olen varma, että meille molemmille on jossain se täydellinen työ odottamassa :-) Hyvää syksyn jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija-Leena, huikeaa. Onnea myös sinulle ratkaisusi johdota. En muuten tunne ketään, joka olisi tehnyt meidän ratkaisumme, ja jolle ei olisi käynyt hyvin. Se valakoon meihin rohkeutta ja uskoa. Kiitos ja samoin hyvää syksyä sinulle!

      Poista
  5. Hyvä, hyvä! Enkelit taputtavat kanssamme!

    VastaaPoista
  6. Wau!! Rohkea päätös!
    Olen itse saman edessä varmaan ihan lähiaikoina, kypsyttelyä, rohkeutta ja riskinottokykyä se vaatii kyllä valtavasti. Tsemppiä Kairon löytämiseen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivi, kypsyttele rauhassa. Kun hetki on oikea, tiedät kyllä sen. Itselläni siihen meni vuosi. Mutta kun se päätös on tehty, niin tunne on huikea. Kiitos ja tsemppiä sinulle myös <3

      Poista
  7. Onnea rohkealle ratkaisullesi! Minäkin olen varma, että jotain oikein hyvää siitä seuraa! Ja on jo seurannut. =)

    Afrikan tähdestä puheenollen; aina kun pelaan sitä lasten kanssa ja toivon että en itse löytäisi tähteä, vaan jompikumpi heistä, löydän sen sitten harmikseni kumminkin ja voitan... Vetovoiman laki?!

    Onnellisia syyspäiviä! Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria <3
      Huomisesta emme tiedä mutta ainakin tänään voi vielä pelata Afrikan tähteä. Ja lasten on hyvä oppia myös häviämään ja käydä niitä tunteita läpi turvallisissa olosuhteissa, joten KEEP GOING :-D

      Poista

Heräsikö ajatuksia? Pienikin kommenttisi tekee minut iloiseksi :-)