Johanna Kurkelalla on upean heleä ja kirkas, kaunissointinen ääni, jonka varmasti kaikki tunnistavat hittikappaleista Rakkauslaulu tai Sun särkyä anna mä en. En kuitenkaan aiemmin ollut tutustunut lähemmin hänen tuotantoonsa.
Blogimaailman kautta tutustumani, Karppisiskoistakin tuttu, Tuulevi postasi minulle Facebookissa, että Kurkelan upouudella levyllä Sudenmorsian olisi kappale minulle: Jotain kaunista ja hyvää. Sitten kävi myös ilmi, että Kurkelalla olisi konsertti seuraavana päivänä lähistöllä, ja asiat järjestyivät niin että vieläpä pääsin sinne!
Konsertti oli itkettävän koskettava ja jätti onnellisen liikuttuneen olotilan. Kurkela on koonnut kuulaan ja raikkaan äänensä ympärille taitavan ja monipuolisen orkesterin, jonka sointimaailma tempaisi mukaansa maalaillen sielunmaisemia aina Lapin tuntureista sademetsään ja kaikkeen siltä väliltä. "Hittibiisien" sovitukset häikäisivät mahtipontisuudellaan, mutta parhaiten minuun upposivat tiheätunnelmaiset, pelkistetymmät kappaleet ja sovitukset, kuten Kivet kertokaa tai encorena soitetut kappaleet, joiden nimeä en valitettavasti tiedä (jos joku teistä lukijoista oli myös Tapiola-salissa lauantai-iltana ja tietää niiden nimet, niin kertokaa ihmeessä!)
Johannna Kurkela on siitä erikoinen suomalainen laulaja, että hän on toisaalta aivan ylimaallinen tyrmäävän täydellisine äänineen, mutta kuitenkin niin samaistuttavan tavallinen, että hänet on helppo "ottaa vastaan". Spiikeissään hän muunmuassa kertoi siitä, kuinka kiintynyt hän on kiviin ja esitteli lempikiveään. Mieleen tuli, uskaltaisinko itse seisoa tuolla puhumassa jostain kivistä satojen ihmisten edessä? Johanna Kurkelapa uskaltaa ja seuraavassa hetkessä taas laulaa niin että sydän sulaa ja sielu saa ravinnokseen mitä kauneinta eliksiiriä.
Tuulevin minulle omistamaa kappaletta ei esitetty lauantaina. Tästä tuli kuitenkin minulle uusi voimabiisi, jota tulen kuuntelemaan paljon tulevina päivinä ja viikkoina. Miten uskomattomia asioita tapahtuukaan, kun on avoin ja kuuntelee sydäntään. Miten paljon kaunista ja hyvää voikaan elämä antaa. Kiitos Tuulevi, vielä kerran.
Tuuli tuulee, anna sen hiukset sekoittaa
Tänään tiedät mitä vapaus tarkoittaa
Takaa pilven kuu tietä valaisee
Ja tähdet kuiskii ja sinua suojelee
Sinä valitsit oikein, sinä valitsit oikein
Ja taivas sinimusta ja syvä
On matkallesi varattu jotain kaunista ja hyvää
On matkallesi varattu jotain kaunista ja hyvää.
Yli laakson tuuli tien osoittaa.
Täällä et voi enää kulkea harhaan
Ja taivas sinimusta ja syvä
On matkallesi varattu jotain kaunista ja hyvää
On matkallesi varattu jotain kaunista ja hyvää.
Tuuli tuulee, anna sen hiukset sekoittaa
Tänään tiedät mitä vapaus tarkoittaa.
(Sudenmorsian -levyä voi kuunnella vielä muutaman päivänä ajan ilmaiseksi täällä.)
Sininen hetki Buzioksessa, Brasiliassa. Fiilistelyä tämäkin. |
Mulla oli kesällä varsinainen Johanna Kurkela -vaihe. Kuuntelin youtubesta suunnilleen yötä päivää hänen laulujaan. Hänellä on upea ääni ja niin kauniit laulut ♥ Täälläkin olisi hänen konserttinsa, mutta valitsin sitten kuitenkin sen sijaan Vesa-Matti Loirin joulukonsertin (siis eihän ne samaan aikaan ole, mutta kun joka paikkaan ei raaski mennä, niin valitsin sitten näin).
VastaaPoistaHui, menee ihan kylmät väreet, kun luin nuo laulun sanat! Taidanpa heti "youtubettaa" näitä lauluja...
VastaaPoista