"Kulta nyt tehdään aarrekartta!"

Viime päivinä olemukseni on kyllä ollut kaikkea muuta kuin voimaa ja intoa uhkuva tuleva yrittäjä. Olen tsempannut itseäni mm. nauramalla ja verkostojen tuella, lenkkeillen ja rauhoittuen, mutta pohjavire on pysynyt negatiivisena. Moni ei varmasti uskoisi minusta moista, mutta niin vain on ollut. Huomasin, että olen valumassa negatiiviseen ajatteluun ja esimerkiksi ripustautumassa liikaa ihmisten mielipiteisiin, mistä olin jo kasvanut pois kauan sitten. Näköjään tiukan paikan tullen ihminen hyvin helposti ajautuu vanhoille, opituille urille. Pahinta oli, etten oikein tiennyt edes mikä minua vaivaa!

Lopulta ymmärsin, mistä on kysymys. Olin alkanut ajatella pahimman kautta. Jotenkin yrityksen perustamisesta oli tullut minulle peikko. Ajatukseni olivat urautuneet radalle, jossa parhaimmillaankin vain selvitään: rahat riittävät nippa nappa, yritystoiminta lähtee joten kuten toimimaan, ja jos hyvin käy, saatan saada edes muutaman asiakkaan. "Mutta eipä tässä muukaan auta kuin perustaa se yritys kun kerran olen jo näin pitkällä."

Eihän siitä tuolla tavalla mitään tule! Ajatuksillamme luomme todellisuutemme. Jos ajattelen noin, yrityksestäni ja elämästäni tulee todennäköisesti juuri tuollainen. Miksi en siis ajattelisi siitä eri tavalla? Miksi en tekisi siitä sellaista, kuin oikeasti haluan sen olevan?

Tuon oivallettuani nousin sohvan pohjalta, keitin viimeiset jouluglögit ja sanoin miehelle, että nyt tehdään aarrekartta! Aarrekartta on metodi, jossa leikataan esimerkiksi lehdistä kuvia oman intuition ja toiveiden perusteella ja sitten liimataan niitä paperille. Se virittää haaveilemaan ja unelmoimaan ja myöskin miettimään omia todellisia tavoitteita. Minut se herätti tällä kertaa jälleen ajattelemaan positiivisesti tulevaisuudesta ja määrittelemään tarkemmin, mitä oikein olen tekemässä. Visuaalisuudella onkin suuri voima: unelmat tulevat ikään kuin näkyviksi, niihin voi palata myöhemmin, ja aivot virittäytyvät etsimään niille myös toteutuskeinoja.

Miehenikin siis lähti mukaan aarrekarttailuun, ainakin siihen saakka kunnes mieliohjelmansa tv:stä alkoi ;) Minä innostuin leikkaamaan ja liimaamaan puoleksitoista tunniksi, valmista ei tosin vielä tullut. Tuntui kuitenkin hyvältä tehdä  jotain tilanteen parantamiseksi. Sillä ajatuskin on teko. Ainakin ajatus voi johtaa tekoihin. Ilman ajatusta, ei ainakaan ole tekojakaan!

Ja aarrekarttasessiomme jälkeen, minusta tuntui pitkästä aikaa positiivisen toiveikkaalta ja luottavaiselta. Nyt pidän tuon fiiliksen ja omistan viikon näille: rentous, luottamus ja huumori! Tee sinäkin samoin: käy luottavaisesti hymy huulilla, kepein askelin kohti tavoitteitasi ja unelmiasi!