tiistai 31. tammikuuta 2012

Sunnuntaina Kuussa kävin

Kuusi äitiä, jokaisella kaksi pientä lasta. No, kahdella vielä masussa jonkin aikaa se toinen, mutta heidätkin lasketaan tässä tarinassa jo kahden lapsen äideiksi :-)

Viime sunnuntaina pääsimme käymään "isolla kirkolla" ilman lapsia, ilman huolen häivää. Tarkoitus oli mennä ensin elokuviin ja sitten Ravintola Kuuhun. Aikatauluhaasteista johtuen jäi kuitenkin väliin se leffa ja hengailimme pari tuntia muuten vain raikkaassa pakkassäässä ja Kiasman kahvilan minttukaakaosta nauttien! Ja höpötellen niitä näitä.

Ravintola Kuun ruoka ei tuottanut pettymystä. Parasta päivässä oli kuitenkin ylivoimaisen mainio seura ja se, että pääsi hetkeksi pois arkisista ajatuksista.

Kiitos Veikkolan kakkukerho - tämä on paras kerho ikinä!

* Veikkolan kakkukerhon aiemmista seikkailuista, ja siitä mikä se edes on, voi lukea täältä.





Ehkä oli vain parempi, että Skumppa oli sunnuntaina kiinni ;-)









maanantai 30. tammikuuta 2012

Aamusta päivä alkaa!

Viime viikolla kirjoittelin siitä, kuinka negatiivisuuden kierre katkaistaan. Entä jos sitä kierrettä ei koskaan pääsisi syntymäänkään? Jos siltä katkaistaisiin jo heti alkuunsa kaikki mahdollisuudet pilata päivä? Tällöin avainasemassa on päivän aloitus eli aamu.

Jos oikein pysähtyy miettimään, niin nimenomaan aamu vaikuttaa eniten päivän kulkuun. Alla on kuvattuna kaksi skenaariota elävästä elämästä. Niissä on täsmälleen samat puitteet, samat asiat tehtävänä. Riippumatta siitä, mitä päivä toisi tullessaan skenaarioiden päätyttyä kello 7.21, kumman skenaarion luulisit olevan parempi pohja kohdata - ihan mitä tahansa?

Skenaario 1:
Herätys kello 6.  Vien koiran ulos pakkaseen, palelen ja mietin jo, ehdinkö syödä aamupalaa lainkaan. Unohdan ottaa aamulehden  ja joudun palaamaan uudestaan postilaatikolle. Sillä välin muu perhe on herännyt ja mies vaihtaa vaippaa kiljuvalle 1-vuotiaalle. TV:n lastenohjelmat eivät ole vielä alkaneet ja 3-vuotiaalla ei ole mitään tekemistä. Mies ei ole kerennyt aloittaa aamiaisen laittamista ja etsin siitä kiukkuisena puhdasta kattilaa. Suihkussakin pitää ehtiä käydä. Peti on petaamatta. Mitä ihmettä laitan päälleni, kun tänään olisi asiakastapaaminenkin. Kääk ja voih! Käyn suihkussa, sutaisen meikit naamaani ja käsken 3-vuotiasta pukemaan. Hän tulee kamman kanssa luokseni ja haluaa, että laitan hänelle letit. Huokaisen ja kampaan. Ei puhettakaan, että ehtisin enää lukea lehteä, hotkaisen vain kananmunan naamaani. Huomaan, että miehellä on haasteita hallita tilannetta - hänen tehtävänsä on tänään viedä lapset hoitoon - ja koen velvollisuudekseni yrittää auttaa. Paiskaan talvihaalarit ja hanskat lattialle, ja 1-vuotias heti nappaa hanskat ja lähtee kuljettamaan niitä pitkin kämppää. "Mene vain", sanoo mieheni ja vedän takin päälleni, nappaan käsilaukun kainaloon ja starttaan kylmän auton. Kello 7.21 autoradiossa laulaa inhokkini Lauri Tähkä.


Skenaario 2:
Herätys kello 6. Puen ylleni Ruskovillan villakerraston, vien koiran ulos ja nautin kirpsakkaasta ulkoilmasta. Vedän syvään henkeä ja päätän, että päivästä tulee hyvä. Palatessani huomaan postilaatikon, otan sieltä Hesarin ja samalla tarkistan, että auto on lämpiämässä. Sillä välin muu perhe on herännyt ja aamutoimet jo kovassa tohinassa. TV:n lastenohjelmat eivät ole vielä alkaneet, joten ehdotan 3-vuotiaalle, että hän pukisi nyt, ennen kuin ohjelma alkaa. Hän saa pukea mielimekkonsa. Laitan kananmunat kiehumaan ja menen suihkuun. Petaan pedin ja samalla mietin, mitä haluan laittaa päälleni juuri tänään. Lapset katsovat Pikkukakkosta ja miehellä onkin aamiainen jo valmis. Menen vessaan meikkaamaan, ja 3-vuotias tulee kiinnostuneena katsomaan. Kampaan hänenkin silkkisen, ihanan tukkansa ja laitan letin, ja yhdessä ihailemme hetken lopputulosta. Luen Hesarista otsikot samalla kun juon kahvia. Yhtäkkiä muistan, että kinttaat ovat kuivumassa kodinhoitohuoneessa ja käyn hakemassa ne, jotta mieheni elämä helpottuu pukemisvaiheessa. Sitten pukeudun rauhallisesti, tarkistan, että kaikki on mukana ja menen autoon. Laitan penkinlämmittimen päälle. Kello 7.21 autoradiossa laulaa Lauri Tähkä, mutta tämä uusi tuotanto ei ole ihan niin ärsyttävää kuin ne vanhat rallit.

Upeita aamuja ja viikonalkua teille, ystävät!

Viikonloppujen aamut ovat vähän rauhallisempia - silloin syömme joskus paistettuja sydänmunia :-)

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

10 minuutin mutakakku

Huhhuh mitä mutakakkua! Perhe söi sen kertaistumalta lauantai-iltana saunan jälkeen, eikä jäljelle jäänyt muruakaan. Siitä postauksen otsikko - kakku tosiaan katoaa 10 minuutissa ;-) Tiedoksenne, kaikki epäilijät: vähähiilihydraattinen leipominen ei tarkoita luopumista tai edes tinkimistä makunautinnosta!

Aikaisemmin olen tehnyt vhh-mutakakkua oikeasta suklaasta ja käyttäen makeutukseen steviaa. Tämänkertainen onnistui mielestäni paremmin kuin aikaisemmat yritykseni. Tosin esim. Hiidenuhman blogissa on myös herkullinen mutakakkuohje, jossa käytetään makeutukseen sukrinia (joka on käsittääkseni suurin piirtein samaa ainetta kuin karppisokeri) ja oikeaa suklaata (ja lisäksi vielä konjakkia), sen täytyy olla myös erinomaista! Tässä esittelyssä nyt kuitenkin kaakaoversio, jota ainakin oma perheeni arvosti kovasti. Suuri osuus on tietenkin laadukkaalla 100% kaakaolla, jonka jo esittelinkin täällä.

Tässä ohje, suoraan Annika Rognebyn Karpin leivontakirjasta, s.31

Aineet
100g voita
3 munaa
1,25 dl karppisokeria
0,5 rkl* Fiber Huskia
3 rkl kaakaojauhetta
0,5 tl aitoa vaniljaa

Valmistus
1. Lämmitä uuni 200 asteeseen.
2. Käytä irtopohjavuokaa.
3. Sulata voi alhaisella lämmöllä.
4. Vatkaa munat ja karppisokeri kuohkeaksi ja lisää sen jälkeen voi.
5. Sekoita kaikki kuivat ainekset keskenään ja lisää taikinaan.
6. Kaada taikina vuokaan ja paista noin 10 minuuttia.
7. Säilytä kakkua kylmässä ja tarjoa hyvin jäähtyneenä.



* Edit 6.4.2012 Huomasin, että tässä oli virhe! Aiemmin 0,5 dl -> pitää olla 0,5 rkl. Pahoitteluni!



Löysin aitoa vaniljaa Life-kaupasta menneellä viikolla.

Ainesosakuva. Kyllä! Voi on Lidlistä. Sieltä saa edullista luomuvoita, joka tulee kylläkin Saksasta. Mutta, haittaakse?

Taikinan teossa on jotain maagisen kaunista.

Valmis kakku, joka eli tosiaan noin kymmenen minuuttia sen jälkeen, kun tämä kuva oli otettu.

Tarjoillaan tietysti kermavaahdon kera!

lauantai 28. tammikuuta 2012

Hups! Kuka on syönyt steviasuklaani?

Tänä viikonloppuna oli tarkoitus kokeilla yesdeli.fi -nettikaupasta saamaani stevialla  makeutettua suklaata ja tehdä siitä mutakakkua. Mutta kuinka ollakaan, kun katsoin kaappiin:




Hupsheijaa. Kahdesta levystä on jäljellä vajaa puolikas! Eihän siitä nyt mitään kakkua tehdä!






Taitaa olla parasta, että nämä loputkin kaksi palaa päätyvät herkkuhetkiin sellaisenaan kun kerran kaikki siitä niin paljon tykkäävät. Olin yllättynyt itsekin siitä, kuinka hyvin stevia sopii suklaan makeutukseen, ennakkoasenteestani huolimatta. Steviassa on aavistuksen verran lakritsainen ja "raikas" sivumaku, joka ei mielestäni sovi läheskään kaikkeen leivontaan.Täytyypä kuitenkin siis hommata lisää ja piilottaa seuraavalla kerralla paremmin, niin saadaan kokeilla sitä kakkuunkin ;-)


Koska haluan leivonnassa kokeilla nyt aineksia, joissa on todella 0% sokeria, päätän ottaa käyttöön viime viikolla ostamaani 100% kaakaojauhot. Onneksi siitäkin saa varmasti hyviä suklaaherkkuja, ainakin reseptejä löytyy. Palataan aiheeseen myöhemmin, siis!


perjantai 27. tammikuuta 2012

Liebster blog -tunnustus ja kuinka negatiivinen kierre katkaistaan

Sain Rozilta Liebster Blog -blogitunnustuksen. Lämmin kiitos, Roz! Tulipa tunnustus tuli juuri oikealla hetkellä, kuten kohta saatte lukea.

Vaikka blogissani kirjoitankin aina positiivisista asioista ja koetan näyttää asioiden valoisan puolen, on minullakin heikot hetkeni ja huonot päiväni. Tarkoitan niitä päiviä, jolloin tulen väsyneenä töistä ja haluaisin vain ja ainoastaan olla rauhassa, mihin ei tietenkään ole lapsiperheessä mahdollisuutta ennen iltamyöhää. Ja siitä se kierre sitten lähtee, ja perhe saa osansa kiukkuisesta äidistä. Ja sitten ahdistaa, kun tulee kiukuteltua ja nalkutettua. Tänään on yksi sellainen päivä. Siinä sitä sitten testataan "ajatuksen voimaa" ja positiivista ajattelua.

Olen alkanut viime aikoina ymmärtää, että negatiivisuus ja valittaminen ei ihan oikeasti johda muuhun, kuin negatiiviseen kierteeseen, pahaan oloon ja tympeyteen. Kierrettä voi ennalta ehkäistä yrittämällä keskittyä hyviin asioihin ja tekemällä asioita, jotka tuovat iloa. Joskus negatiivisuus kuitenkin hiipii salakavalasti päivään, niin kuin tänään. Kuinka tuo kierre sitten katkaistaan, siinäpä se vaikea kysymys onkin.

Luulen, että parasta "katkaisuhoitoa"  on myötätunto omaa itseään kohtaan. Sitä voi kokeilla katsomalla  itseään vähän kauempaa, kuvittelemalla omalle tilalleen vaikkapa parhaan ystävänsä.  Mitä sanoisin ystävälle, jos hän olisi väsynyt, kiukkuinen ja täynnä itsesyytöstä, kuten minä juuri nyt?

Varmaankin osoittaisin myötätuntoa, sanoisin jotain kepeää ja toteaisin, että eihän tilanne nyt niin paha ole. Että kyllä se mieskin antaa nalkutuksen anteeksi. Ja että huomenna on varmasti parempi päivä, kun saat vähän levättyäkin. Tietäisin, että nuo sanat ovat oikeasti totta, mikä saisi hänetkin vakuuttumaan asiasta. Katsoisin hänen kanssaan vähän Hauskat kotivideot -ohjelmaa, jossa hassu pupu söisi spagettia. Niin, että saisin hänet hymyilemään ja paremmalle mielelle, huolimatta lastenhuoneesta edelleen kuuluvasta kitinästä.

Miksen siis osoittaisi tuota samaa myötätuntoa itselleni, kun kerran tiedän sen toimivan?

Sanotaan, että jos hymyilee, on todella vaikea olla pahantuulinen. Juuri nyt hymyilen, kun ajattelen Rozilta saamaani tunnustusta. Hymyilen, kun ajattelen niitä lukuisia päivittäin blogissani vierailevia lukijoita, jotka saavat iloa päiväänsä jutuistani. Hymyilen myös, kun ajattelen ystävääni Hannerikaa ja hänen blogiaan.  Olen onnellinen, että olen saanut tutustua häneen blogimaailman kautta ja meistä on tullut ystävät. Siksi Liebster Blog-tunnustus lähtee eteen päin hänelle!

Hyvää viikonloppua teille, hymyni tuottajat! Hymyilkää tekin paljon ja olkaa myötätuntoisia - myös ja etenkin itsellenne!

tiistai 24. tammikuuta 2012

Raakasuklaamaistiaiset

Yesdeli.fi -sivuston kautta voi ostaa hyvää tekeviä herkkuja, joiden helmiin kuuluu ehdottomasti raakasuklaa.
Mekin maistelimme Conscious -raakasuklaita, makuina minttu ja Fruit Fantasy. Makuja on enemmänkin, esimerkiksi chili voisi olla kovasti minun makuuni! Tätä agave-siirapilla maustettua herkkua voi tehdä toki itsekin kuten esimerkiksi Norkku tekee. Minullakin on ollut suunnitelmissa kokeilla, mutta se on jäänyt kaiken muun ohella.

Kaikesta huomaa, että myös tämäEmma Jackman, joka näitä omin käsin kuuluu tekevän, on paneutunut asiaansa  huolella ja rakkaudella. Maku on täyteläinen ja tasapainoinen, pakkaus sopivan kokoinen ja mukavan näköinen (ja biohajoava). Meille raakasuklaan ensikertalaisille kokemus oli vähintäänkin nautinnollinen! Nam!





maanantai 23. tammikuuta 2012

Vaalipäivän jännittävät pannukakut

Viikonlopun teema oli taloudessamme leipominen. Ja tietenkin vaalit. Mikä näitä yhdistää? No tietenkin se, että molempien lopputulos on ennalta-arvaamaton vaikkakin spekuloitavissa. Eli jännitys, varsinkin kun kokeilun alla on uusia reseptejä osittain uusilla raaka-aineilla!

Kokeilimme sunnuntaina Annika Rognebyn Karpin leivontakirjasta Amerikkalaisia pannukakkuja, s. 91. Lopputulos oli erittäin rohkaiseva ja hyvälle maistuva. Seuraavalla kerralla koetan saada taikinasta vähän ohuemman - ehkä vähemmän  Fiber Huskia?

Nyt kysyn myös neuvoanne, rakkaat lukijat: Mistä voi ostaa aitoa vaniljaa????

Ensin on aina - ajatus :-)


Ainesosakuva - Fiber Husk ja Karppisokeri yesdeli.fi -verkkokaupasta

Onko tämä sinitaivas, jossa pilvet ajelehtivat höyhenenkevyinä? Vaiko sähkövatkaimelta "kyytiä" saanut Philadelphia -juusto ja karppisokeri?

Aurinko sinitaivaalla? Vaiko joukkoon lisätty kananmuna?

Sekaan Fiber Husk ja leivinjauhe,  ja seos alkaa näyttää taikinalta.

Seoksen ei kannata antaa kovin kauaa seistä, sillä se "tönköttyy" nopeasti!

Pannut kuumiksi ja voita peliin.

Muutama minuutti paistoaikaa molemmille puolille.

Minun pannukakuistani tuli hieman paksumpia kuin kirjan kuvassa. Taikinaa voi yrittää painaa lastalla litteämmäksi.

Lopputulos oli kyllä herkullinen - ja jälleen koko raadin mieleen!

Vaalikahvit muumimukista pannukakkujen kera. Kuvan pannukakku on leikattu halki, eli siitä näkyy hyvin pannukakkumainen koostumus. Nam!

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Ilon vuoden sitruunakakku

Nettiin on avattu uusi, erilainen herkkukauppa, yesdeli.fi. "Maailman paras erikoiselintarvikkeiden nettitavaratalo" myy mm. vähähiilihydraattiseen ruokavalioon soveltuvia ruoka-aineita ja herkkuja - myös leivontatarvikkeita. Sain heiltä muutamia tuotteita kokeiltavaksi ja kirjoitettavaksi. Sen tiimoilta, Ilon vuoden koekeittiö julkaisee nyt ensimmäisen oman vähähiilihydraattisen kakkureseptin! (Resepti on oma muunnelmani kirjan Annika Rogneby: Karpin leivontakirja kahvikakkuohjeesta s.16).

Kakusta tuli todella maukas! Ei juuri huomaa, että se on tehty vähän "erilaisista" aineista. Parhaan lopputuloksen varmistamiseksi, käytän itse ensiluokkaisia aineita, luomua aina jos vain mahdollista. Sitruunakakku soveltuu mielestäni erinomaisesti tarjottavaksi mihin tahansa kakkupöytään. Juhlavuutta voi lisätä koristelulla, tämä oli tämmöinen "reilulla kädellä" tehty lauantai-illan jälkkäri. Kaikki maisteluraadin jäsenet ottivat toisenkin palan!

Hyvää vaalipäivää lukijoille!


 Tarvikkeet:

2 (luomu)munaa
1,5 dl karppisokeria
150 g sulatettua (luomu)voita
1 luomusitruunan raastettu kuori ja puristettu mehu
1 tl vanilja-aromia (tai 0,5 tl aitoa vaniljaa)
1,5 dl (luomu)mantelijauhoa
1,5 dl Bake Pro -leivontaproteiinia
1 tl leivinjauhetta

Kuorrute:

1,5 dl kuohukermaa
1 rkl ranskankermaa
mantelilastuja ja nomparelleja

Valmistus:

1.Vatkaa karppisokeri ja munat kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella.
2. Lisää joukkoon sulatettu voi ja sitruunan mehu
3. Lisää joukkoon kuoriraaste ja vanilja-aromi
4. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan varovasti sekoittamalla.
5. Laita taikina silikonivuokaan tai jauhotettuun kuivakakkuvuokaan.
6. Paista kakku uunin keskiosassa 175 asteessa n. 25-30 minuuttia

Kuorrute:

1. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää lopuksi ranskankerma
2. Kuorruta kakku vaahdolla ja koristele haluamallasi tavalla

Ainesosakuva. Karppisokeri ja Bake Pro yesdeli.fi -verkkokaupasta.

Vatkaa munat ja karppisokeri. Karppisokeri vaahdottuu kuten tavallinen sokeri!
Sulata voi ja lisää sen sekaan sitruunamehu
Sekoita kuivat aineet keskenään.
Sekoita taikinan sekaan sitruunan kuori, vanilja ja kuivat aineet.
Paista uunin keskiosassa 175 asteessa n. 25 minuuttia.
Valmis kakku ilman kuorrutusta, toimii varmasti näinkin!
3-vuotiaan mielestä vaaleanpunaiset nomparellit sopivat kakun koristeeksi paremmin kuin mantelilastut ;-)
Lopputuloksena herkullinen ja koko raadille (ikäjakauma 1-56v) maistuva kakku!