lauantai 26. toukokuuta 2012

Ystävän hääpäivä

Hannerika menee tänään naimisiin.

Ystävystyin Hannerikan kanssa blogiemme kautta. Sen jälkeen, kun hän muutti asumaan lähelle minua, olemme tavanneet useita kertoja. Meistä on tullut todelliset ystävät. On ihmeellistä, miten elämä tuo luoksemme ihmisiä, joiden kanssa tuntee olevansa sielunsisar, samalla aallonpituudella tai miten sen nyt itse kukanenkin ilmaisee. On ihmeellistä, että ylipäänsä satumme elämään samaan aikaan tässä maailmassa, kun sitä oikein rupeaa syvällisesti miettimään, eikös totta?!

Tänään on siis Hannerikan hääpäivä ja olen niin onnellinen hänen puolestaan! Ystävän hääpäivä herkistää mielen ja palauttaa mieleen myös omat häät. Se oli siihen astisen elämäni paras päivä. Kokemuksena sille vetää vertoja vain lasteni syntymät.

Katselinkin juuri hääkuviani läpi ja mieleen tuli paljon muistoja. Kauniita ja kipeitäkin. Jotkut sen päivän ihmisistä eivät ole enää elämässäni. Jotkut heistä vei kuolema, toiset taas elämä, eri suuntaan. Se on haikeaa ja surullistakin, mutta onneksi suurin osa kuvien ihmisistä on kuitenkin edelleen mukana matkalla. Ja matkaan on sen jälkeenkin tarttunut uusia, upeita ystäviä, joista olen hyvin kiitollinen.

Rakas Hannerika: toivon sydämestäni teille onnea tänään ja koko yhteiselle taipaleellenne!  Tämä laulu on pyörinyt päässäni ajatellessani teitä viime viikkoina, olkoon se virtuaalinen häälahjani teille:




"Kaksi niin hehkuvaa
ja kaunista saa
kirkkaana loistaa
Kunpa auringon päivät päällämme ei
päättyisi koskaan"
Johanna Kurkela: Rakkauslaulu



Oma hääkimppuni 070707. Kuva: Nina Dahl

3 kommenttia:

  1. Tuo olikin hieno häälahja! Ja tuo kimppu... tuo mieleen ihania muistoja minullekin! Onnea teille kaikille!!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Katja! Oot ihana! <3 <3 <3

    VastaaPoista
  3. Kaunis kirjoitus, meni ihan kylmät väreet tuossa kohtaa: Jotkut sen päivän ihmisistä eivät ole enää elämässäni. Jotkut heistä vei kuolema, toiset taas elämä, eri suuntaan.

    Vitsi, mäkin haaveilen tollasesta hääpäivästä. Mentiin naimisiin maistraatissa ja lasteni ja kahden todistajan kanssa käytiin syömässä Stockalla lounas. Siihen lapsi (silloin 8 v) kommentoi myöhemmin, että no ei kyllä ollu hääppöset tarjoilut teidän häissä :D
    Illalla syötiin vähän hienommin ja oltiin yö Hotelli Havenissa, mutta lapset mummolassa siis.
    Naurattaa vieläkin tuo kommentti :)
    Mutta ken tietää, ehkä vielä kirkkohäät joku päivä! Kunhan selvitään näistä elämän ruuhkavuosista.

    VastaaPoista

Heräsikö ajatuksia? Pienikin kommenttisi tekee minut iloiseksi :-)