lauantai 20. lokakuuta 2012

Ensi vierailu työkkärissä silkkaa hymyä

Perjantaina kävin ensimmäistä kertaa (lähes ikinä) työvoimatoimistossa. Olin todella yllätttynyt: miten loistavaa ja iloista palvelua sainkaan! Toivottavasti kaikkia työnhakijoita kohdellaan yhtä hyvin!

Jo sinne meneminen oli jännittävä seikkailu, sillä jotenkin en vain löytänyt perille. Minulla kun ei ole älypuhelinta, eikä siihen saatavia hienoja kartta- yms. sovelluksia käytettävissäni kaiken aikaa ja navigaattorikaan ei nyt toiminut. En silti mennyt paniikkiin, olihan minulla kuitenkin puhelin, jolla soitin TE-keskuksen palvelunumeroon, jossa neuvokas virkailija katsoi kartasta paikan ja neuvoi minut perille. Oikeen kiva!

Perillä minua pikkuisen jännitti uusi, outo tilanne. Katselin ympärilleni: maahanmuuttajaperhe, yksi IT-ammattilainen (päättelin hupparistaan, jossa oli tietyn laitevalmistajan nimi), pari nuorta naista selailemassa kurssiesitteitä. Olin aiemmin ilmoittautunut työnhakijaksi netin kautta, minkä jälkeen minun oli määrä 10 päivän sisällä käydä henkilökohtaisesti työvoimatoimistossa. En oikein tarkkaan tiennyt, miksi ja mitä odottaa tältä tapaamiselta.

Onnekseni minulle sattui virkailijaksi mitä iloisin ihminen! Hänen olemuksensa huokui huumoria ja positiivisuutta ja samalla hän hoiti asioita reippaasti ja - näin minusta vaikutti - oikeasti kiinnostuen siitä, mitä oli tekemässä. Hänen ilonsa tarttui minuunkin ja rentouduin ja selitin innoissani ideoistani ja suunnitelmistani - minkä seurauksena hän kirjoitti järjestelmään suosituksensa hakemani työvoimapoliittisen koulutuksen haastattelua varten. "Minulla on katsos valtaa", hän sanoi silmää iskien ja hymyili leveästi.


Täytyy sanoa, että siinä on ihminen paikallaan! Toivottavasti yhtä iloista palvelua saavat kaikki työkkärissä asioivat, etenkin ne, joiden mieli on maassa yt-neuvottelujen tai irtisanomisten jäljiltä. Tällä asenteella on varmasti mahdollista saada ihmisistä se paras mahdollinen irti vaikeassakin tilanteessa. Tuollainen aito ilo ei voi olla tarttumatta ja antamatta toivoa ihmiselle!


Lähtiessäni kiitin häntä lämpimästi. Toivottavasti hän myös lukisi tämän kirjoituksen, ja vastaanottaisi virtuaalisen kukan, tunnustuksena erinomaisesta asiakaspalvelusta ja loistavasta positiivisesta otteesta!

Minua harmittaa vain yksi asia. En tullut painaneeksi mieleeni hänen nimeään.

Tässä kukkanen sinulle, sinä iloinen Espoon TE-toimiston virkailija!

6 kommenttia:

  1. Ihanaa! Mullakin oli loistava työkkärin täti, jonka kannustamana pääsin opiskelemaan musiikkiterapiaa, alaa, josta pitkään haaveilin, mutten uskaltanut uskoa mahdolliseksi! Mutta uskon myös, että asiakkaan asennekin vaikuttaa. Menit sinne täynnä ideoita ja innokkaita ajatuksia tulevaisuudesta. Sait vastakaikua sille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henrica, olet varmasti oikeassa, että tuokin asiakaspalvelutilanne on vastavuoroinen. Sinne kuitenkin (luullakseni) menee myös paljon epätoivoisia, matalaenergiatasoisia ihmisiä. Heidän takiaan toivoisin, että iloisuus ja toiveikkuus voisi edes vähän tarttua heihinkin!
      Mahtava juttu, että sinäkin olet saanut noin hyvää tukea työkkäristä!

      Poista
  2. Oi, kun oli kiva lukea käyntiäsi työkkärissä! Kyllä sillä positiivisella asenteellaa on aivan hurjan, hurjan mahtava vaikutus ihan kaikkeen, kunhan itse on valmis vastaanottamaan sitä positiivista energiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, leenulini. Voi kunpa ihmiset ymmärtäisivät tuon!

      Poista
  3. Oi kun kauniin keltainen kukka tuossa alimmaisessa kuvassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ronja, kukka on kuvattu Brasiliassa ja siitä hehkuu Brasilian kevät :)

      Poista

Heräsikö ajatuksia? Pienikin kommenttisi tekee minut iloiseksi :-)