Tajusin itsekin, etten voinut jäädä eiliseen vähän masentuneeseen olotilaani. Ajatuksiaan on tosi vaikea muuttaa, silloin kun ollaan tosi syvissä vesissä. Onneksi mieleeni juolahti ottaa käyttöön aiemmin hyväksi todettu L-ase: leipominen. Koskaan ei ole niin huono tilanne, etteikö voisi pyöräyttää muffinssit! Leipominen tuo hyvää oloa, kun saa jotain konkreettista ja hyvää aikaan käsillään yksinkertaisista aineista. Lisäksi se tuo vielä iloa rakkaille ja läheisille - oiva keino nostattaa fiilistä siis! Ja kun sen tekee vielä vähähiilarisena, ei tarvitse miettiä ähkyä tai morkkista, eikä sitä että pilaisin jonkun dieetin tai terveyden ;)
Yritin etsiä tietämäni hyvän mustikka-muffinssin reseptiä blogistani, mutta huomasin että en ole julkaissut sitä. Se ansaitsee nyt siis tulla julkaistuksi, ehdottamasti!
Ainekset:
1,25 dl erytritolia (Karppisokeri tai Sukrin)
75 g voita
3 munaa
0,5 tl aitoa vaniljaa
100 g Philadelphiajuustoa (TAI kuten käytin tänään: 0,5 dl kermaa ja 0,5 dl maitorahkaa)
1,5 tl leivinjauhetta
0,25 dl psylliumia
0,75 dl mantelijauhoa
1,5 dl vadelmia ja mustikoita
12 keskikokoista muffinssivuokaa
Valmistus:
Sekoita voi ja erytritoli kuohkeaksi sähkövatkaimella. Vatkaa kananmunat mukaan. Lisää joukkoon vanilja ja Phildelphia/kerma-rahkaseos. Sekoita keskenään kuivat ainekset ja lisää ne taikinaan. Sekoita varovasti, mutta hyvin. Lisää lopuksi marjat.
Paista 200 asteessa n. 25-30 minuuttia. Tarkkaile, etteivät muffinssit pala.
(alkuperäinen lähde: Annika Rognebyn Karpin leivontakirja)
 |
| Nämä poimittiin ensin lähimetsästä |
 |
| NAM! Parempiin suihin ;) |
Ihania! Pitää ehdottomasti kokeilla.
VastaaPoistaLeipominen tosiaan auttaa. Mä leivoin eilen kyllä hyväntuulenpuuskassa, mutta auttaa se siihenkin :)
PoistaToivotavasti voit jo iloisemmin. Mutta silti oli hienoa että kerroit ilon blogissa myös huonommista fiiliksistä.
Ja juuri niissä fiiliksissä huomaa miteh vaikea on olla positiivinen kun ei vaan ole. On siinä opettelemista. Mutta eihän hyvä tunnun hyvältä jos aina on sellaista.
Iloa kohti!!
Hiidenuhma: tämä on ns. varma resepti - ja maltan tuskin odottaa sinun muunnelmaasi siitä - bloggaa ihmeessä!
PoistaPinkki: Leipominen on mahtavaa, sitä voi tehdä melkein missä mielentilassa tahansa! Olen niin iloinen että olen löytänyt sen :)
PoistaJa kyllä, voin jo vähän iloisemmin, kiitos :)
Taas menee keliaakikkotyttärelle tämäkin resepti! Ja hei, eihän maailmassa aina kaikki voi olla hyvin, vaikka positiivisesti yrittääkin suhtautua. Sitähän voi vain ajatella, että p---n määrä on vakio, jos töissä joku mättää niin silloin kotona voi taas olla ihana päivä perheen kanssa. Tai päinvastoin :-)
VastaaPoistaTaina
Kiva kuulla Taina :) Ja onhan tosiaan myös niin, että mitä huonommalta tuntuu toisinaan, sen paremmalta tuntuu taas sitten kun menee paremmin ;)
Poista