 |
| Hannerikan ja hänen miehensä tuoma tulppaanikimppu <3 |
Bloggailu ei ole mikään erillinen suuren osan vapaa-ajasta kaappaava elämän saareke, vaan siitä voi poikia ihanuuksia ihan "oikeaan elämään":
Laitoin ruoaksi stroganoffia Hiidenuhman nami-reseptillä. Saimme vieraiksemme Hannerikan ja hänen miehensä ja leivoin heille Ilon vuoden sitruunakakkua sekä Kinuskikissan maapähkinämuffinsseista soveltamaani vähähiilihydraattista versiota (postaan oman versioni reseptistä kuvineen pian myös).
Tutustuin Hannerikaan blogimaailmassa. Kommentoin hänen blogiaan ja hän minun. Pian olimme ystäviä Facebookissa ja olemme silloin tällöin käyneet pitkiä chat-keskusteluja. Ilokseni hän muutti vähän aikaa sitten miehensä kanssa lähelle meitä.
Ja tänään näin hänet ensimmäistä kertaa. Siinä hän istui, meidän pöydässämme ja joi teetä muumimukistamme. Silitti koiraamme ja kävi katsomassa lastemme huonetta. Verta ja lihaa. Uskomatonta, mutta samalla niin luonnollista. Ikään kuin niin kuuluisi olla ja olisi voinut jo aiemminkin tapahtua. Hänen miehensä tuntui jotenkin tutulta myös ja yhteisiä kiinnostuksen kohteita oli todella paljon. Sympaattinen, ihana pariskunta!
Samanhenkiset ihmiset vetävät toisiaan puoleensa, niin se vain on. Tavalla tai toisella he löytävät toisensa tässä maailmassa, oli se sitten blogimaailman kautta tai jotenkin muuten. Olen todella iloinen että löysimme toisemme Hannerikan kanssa ja uskon, että tästä tulee pitkä ystävyys :)
Saijazzeilla Jukka Perko sanoi hienosti, että on syytä olla onnellinen jo pelkästään siksi, että satumme kaikki olemaan samaan aikaan elossa - se mahdollistaa juuri tämän hetken tässä ja nyt. Minä olen juuri nyt niin onnellinen ja kiitollinen, että elän tässä hetkessä ja näiden ihmisten kanssa!
Oletko sinä tutustunut blogimaailman kontakteihesi myös livenä? Millaisia kokemuksia ne ovat olleet?
Kiitos tästä ihanasta tekstistä ja vierailun ihanalle isäntäväelle! Ja aivan ihastuttaville tyttösille! <3
VastaaPoistaKohta saat patistaa meitä pois teidän nurkista, kun ollaan kylässä vähän liiankin usein! ;)
Hannerika, enpä usko että noin tulee käymään :) Tulkaa pian taas!
PoistaOlen tavannut kaksi ihmistä, joihin olen tutustunut blogien kautta. Molemmat ihania ihmisiä, ja jotka tuntuivat ensi tapaamisella ihan oikeilta ystäviltä. Molemmat ovat ainakin toistaiseksi elämääni jääneet, ja nyt on mukava bloginkin kautta lukea kuulumisia. Kolmannen blogiystävän tapaamista odotan kovasti. Olen aika ronkeli aikuisena tutustumaan uusiin ihmisiin, kun koen, ettei vanhoja ystäviäkään ehdi tavata riittävästi. Blogien kautta ja kirjoittamalla/lukemalla on jotenkin tutustunut toiseen jo niin paljon, että on halunnut tutustua paremminkin. Olen tosi kiitollinen siitä, mitä blogit ovat antaneet ja miten upeita ihmisiä omaan elämään on sitä kautta tullut.
VastaaPoistaFredrika: Eikös vain olekin jännä, miten blogin kautta voi saada niin oikean kuvan ihmisestä!
PoistaOlen samaa mieltä siitä, että "tässä iässä" sitä jo katsoo vähän keiden kanssa aikaansa ja energiaansa on valmis käyttämään. Valitsee huolella. Se kannattaa :)