Ruokavalio sopii meille erinomaisesti ja aiomme jatkaa samalla linjalla, tekemättä siitä sen suurempaa numeroa.
Ristiriitaista kyllä, mutta viime vuonna hurahdin leipomiseen, jopa siinä määrin, että väliin näytti että koko Ilon vuosi 2011 -blogistani tulisikin leivontablogi. Sanoisin, että innostus leipomiseen opetti minut uudelleen innostumaan ylipäänsä, mikä onkin yksi syy, miksi tuosta harrastuksesta tuli minulle niin tärkeä.
Kieltämättä tämä ristiriita karppaus - leipominen vähän häiritsi minua, mutta en antanut senkään pilata iloani, kun olin sen kerran löytänyt! Luotin, että ennen pitkää keksisin ratkaisun dilemmaan. Onkohan se ratkaisu mahdollisesti tässä:
Annika Rogneby: Karpin leivontakirja alkaa kappaleella Leipomisen ilo. Kirjoittaja kuvailee vähän samanlaisia tuntemuksia kuin itselläni nyt pelkäisin tulevan, jos luopuisin leipomisesta:
"Minä, joka nautin valtavasti saadessani leipoa ja tarjota läheisilleni vastaleivottua pullaa tai muita leivonnaisia, menetin yhtäkkiä sen kaiken. Jäljelle jäi tyhjyys. Toisaalta en halunnut valmistaa sellaista, jota en enää pitänyt terveellisemmäksi ja johon en enää uskonut".
Kokeilujen kautta Rogneby kuitenkin löysi vaihtoehtoja ja leipomisen ilo palautui. Kirjassa on hyvännäköisiä reseptejä, joissa perinteisten ainesosien tilalla käytetään mm. karppisokeria, jota Suomessa myy ainakin sokeriton.fi- webbikauppa.
Aikaisemmin olen kokeillut jonkin verran steviaa, mutta en oikein pidä sen sivumausta. Keinotekoisia makeuttajia pidän jonkinasteisina myrkkyinä, enkä halua lähteä niihin. Toimisivatkohan Rognebyn reseptit ja ainesosat oikeasti vaihtoehtoina perinteisille herkuille? Kokeilen ja raportoin! Aloitan heti!
Oikein hyvää ja ennakkoluulotonta vuoden 2012 alkua kaikille lukijoille ruokavalioon katsomatta!
PS Oletko kokeillut kirjan resepetejä tai tuota karppisokeri-ihmettä? Toimivatko?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Heräsikö ajatuksia? Pienikin kommenttisi tekee minut iloiseksi :-)